Keskimäärin kipupotilaiden elämänlaatu on selvästi alhaisempi kuin muulla väestöllä.
Suurin osa yliopistosairaalan kipupoliklinikalla hoidetuista potilaista kokee hoitojakson jälkeen elämänlaatunsa parantuneen, mutta noin kolmanneksella elämänlaatu laskee hoidosta huolimatta
Tiedot käyvät ilmi lääketieteen lisensiaatti Pekka Vartiainen väitöstutkimuksesta.
Kipu viittaa alhaiseen elämänlaatuun.
Joko parani tai huononi
Vartiaisen tutkimukseen osallistui lähes 2 000 potilasta, jotka olivat olleet kroonisen kivun vuoksi hoidettavana yliopistosairaalan kipuklinikalla.
Tutkimustulosten mukaan kipupotilaiden elämänlaatu oli yhteydessä kroonisen kivun psykologiseen ja toiminnalliseen sairaudentaakkaan, mutta näiden lisäksi kivun intensiteetillä ei näyttänyt olevan itsenäistä yhteyttä elämänlaatuun.
Elämänlaadussa havaittiin kliinisesti ja tilastollisesti merkittävä keskimääräinen parantuminen 12 kuukautta hoitojakson alkamisen jälkeen. Yli puolella potilaista (53 prosentilla) elämänlaadun paraneminen ylitti kliinisesti merkittävän rajan, ja 43 prosentilla elämänlaadussa tapahtui suuri paraneminen.
Kuitenkin 35 prosentilla potilaista elämänlaatu jo valmiiksi huonosta lähtötilanteesta huolimatta laski edelleen, ja potilaiden keskimääräinen elämänlaatu jäi yhä paljon alhaisemmaksi kuin verrokkiväestöllä ja suurimmalla osalla muista potilasryhmistä.
– Elämänlaadun muutokset näyttivät keskittyvän kumpaankin ääripäähän, eli suurimmalla osalla potilaista elämänlaatu joko parani tai huononi suuresti, Vartiainen huomauttaa.
Kipu kuormittaa
Töissä olo, korkeampi koulutus ja lyhyempi kivun kesto ennakoivat hieman suurempaa elämänlaadun kohentumista.
Vartiainen selvitti tutkimuksessaan kahden elämänlaatumittarin, EQ-5D:n 15D:n, soveltuvuutta kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
– Keskimääräinen elämänlaatu yliopistosairaalan kipuklinikalla hoidetuilla potilailla oli hyvin alhainen, paljon huonompi kuin verrokkiväestöllä, ja yksi alhaisimmista 15D-mittarilla raportoiduista tuloksista, Vartiainen toteaa.
– Tähän vaikuttaa merkittävästi kivusta aiheutuva psykososiaalinen kuormitus. Koska elämänlaadun muutos hoitojakson jälkeen vaihtelee yksilötasolla hyvin paljon, olisi tärkeää oppia tunnistamaan paremmin ne potilaat, jotka hyötyvät tai eivät hyödy kroonisen kivun hoidosta.
Vartiainen väittelee aiheesta Health-related quality of life in patients with chronic pain. Väitöstilaisuus on lauantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
uutiskirje 
