– Saamelaiskäräjälakiin ei ole tehty sen lähes 23 vuotta kestäneenä voimassaoloaikana yhtäkään itsehallinnon kehittämistä merkitsevää muutosta. Saamelaiskäräjillä on yhä nykyisinkin lähinnä neuvoa-antava asema edeltäjänsä saamelaisvaltuuskunnan tavoin, sanoo lokakuussa väittelevä Juha Guttorm.
Guttormin mukaan saamelaisten itsehallinto toteutuu huonosti. Saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallintonsa perustalta on ollut perustuslaissa jo vuonna 1995. Tuolloin säädettiin myös saamelaiskäräjistä.
– Itsehallinnosta ei ole muodostunut jatkuvaa dynaamista prosessia eikä saamelaisille ole turvattu riittävän tehokkaita oikeudellisia keinoja itsehallintonsa kehittämiseen lainsäädännössä. Tätä havainnollistaa parhaiten saamelaiskäräjien oikeudellisen aseman muuttumattomuus siitä annetussa laissa.
Saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallintonsa perustalta on ollut perustuslaissa jo vuonna 1995.
Saamelaiskäräjät haluaa uudistaa lakia
Guttormin väitöstutkimus on mitä ajankohtaisin, sillä saamelaiskäräjät aikoo esittää saamelaiskäräjäuudistusta jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Saamelaiskäräjät asettaa työryhmän, jonka on määrä syksyn aikana valmistella mietintö hallitusohjelmaan esitettävistä asioista.
Saamelaiskäräjät kumosi viime maanantaina saamelaiskäräjälakiluonnoksen, jossa olisi säädetty muun muassa äänestysoikeudesta.
Monet kansainväliset elimet ovat suositelleet Suomea vahvistamaan vahvistamaan saamelaiskäräjien päätöksentekovaltaa, myös niissä asioissa, jotka koskevat oikeutta maahan ja luonnonvaroihin.
– Suomi ei ole kyennyt toteuttamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja sitä toteuttavaa itsehallintoa oman perustuslakinsa tavoitteiden ja kansainvälisen oikeuden kehityskulun mukaisesti, toteaa Guttorm tiedotteessaan.
Guttorm muistuttaa, että alkuperäiskansojen oikeus itsemääräämiseen on ILO 169 -yleissopimuksesta lähtien saanut yhä enenevässä määrin painoarvoa näiden kansojen oikeusaseman kehittämisessä.
Itsemääräämisoikeus nousee YK:n vuonna 2007 hyväksymästä julistuksesta alkuperäiskansojen oikeuksista sekä vuoden 2017 alussa parafoidusta pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.
Saamelaisille kumppanuussopimus valtion kanssa
Myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat kannanotoissaan alkaneet yhä voimakkaammin painottaa alkuperäiskansojen oikeutta itsemääräämiseen.
– Suosittelen tasavertaiseen asemaan, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan kumppanuussopimuksen solmimista saamelaisten ja Suomen valtion välille, toteaa Guttorm.
Hänen mukaansa sopimuksen tulisi sisältää konkreettiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset vähimmäistoimenpiteet saamelaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi itsehallinnon perustalta.
uutiskirje 
