Perustuslain kiireellinen muuttaminen etenee eduskunnassa. Siitä äänestetään huomenna keskiviikkona eduskunnassa, kun keskustan Tapani Tölli (kesk.) esitti kiireellistä menettelyä. Kannatuspuheenvuoron piti sosiaalidemokraattien Mika Kari (sd.)
Ainoa kritiikki perustuslain kiireelliselle muuttamiselle kuultiin vasemmistoliiton riveistä. Vihreiden Johanna Karimäki ilmoitti kannattavansa kiirettä, minkä jälkeen hän puhui nelisen minuuttia tiedustelulaeista.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti omassa puheenvuorossaan, että eduskunta ei vielä käsitellyt tiedustelulakeja vaan perustuslain kiireellistä muuttamista. Hän muistutti, että perustuslain muuttamiseen pitää ylipäänsä olla korkea kynnys.
– Aivan äärimmäisen korkea kynnys pitää olla siinä, että julistetaan perustuslain muutos kiireelliseksi, Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki toisti vasemmistoliiton jo aiemmin esittämän kannan, että keskustelussa pitää pitää erillään tiedustelulait, perustuslain muuttaminen ja perustuslain muuttaminen kiireellisestä järjestyksessä.
Perustuslakivaliokunta ei esittänyt kiiremenettelyä
Perustuslakivaliokunta antoi viime viikolla yksimielisen lausunnon, jossa se ei nähnyt estettä kiireelliselle muuttamiselle. Se ei kuitenkaan esittänyt sitä.
– Valiokunta painotti normaalijärjestyksen ehdotonta ensisijaisuutta ja kiireellisyyden poikkeuksellisuutta, Arhinmäki huomautti.
Muutosta perustellaan Suomen yleisen turvallisuustilanteen nopealla heikentymiselle. Arhinmäen mukaan mitään välitöntä uhkaa, mikä edellyttäisi kiireellistä muuttamista, ei ole tullut esiin.
– Kuten perustuslakivaliokuntakin huomioi on käsittelyssä mennyt sen verran aikaa ja vaalikausi siinä vaiheessa, että asian siirto seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi, ei venyttäisi lakien voimaantuloa enää kuin vähän, Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki lainasi puheenvuoronsa lopuksi perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin huomautti omassa lausunnossaan, että hallituksella ei hetkeen ollut kiire perustuslain muuttamisella.
– On selvästi nähtävissä, että hallitus on priorisoinut muita kiireellisiä lainsäädäntöhankkeitaan. Tätä taustaa vasten lausumat perustuslain muutoksen kiireellisyydestä ovat menettäneet uskottavuuttaan. Samalla kahden eri menettelytavan käytöstä seuraavien aikataulujen ero on entisestään kaventunut, Arhinmäki lainasi Scheininin lausuntoa.
Ja kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kansan Uutisissa tänään, tulee tästä helposti ennakkotapaus. Tästä myös Arhinmäki muistutti eduskuntaa.
– Lopuksi kiinnitän valiokunnan huomiota ensinnäkin siihen, että perustuslakivaliokunta tekee kiireellistä menettelyä koskevassa kannanotossaan myös ennakkopäätöksen. Mitä kevyemmin perustein ja lyhyemmän ajan voittamiseksi kiireellinen perustuslain muuttamismenettely hyväksytään, sitä herkemmin ja vähäisemmin syin tähän poikkeukselliseksi tarkoitettuun menettelyyn voidaan turvautua myös jatkossa, Arhinmäki lainasi professori Juha Lavapuron lausuntoa.
Asiat jälleen sekaisin
Demarien riveistä nostettiin esiin, että eduskunnassa vallitsee yhteisymmärrys tiedustelulakien sisällöstä. Tähän vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että tiedustelulakeja ei ole edes käsitelty vielä.
– Tässä keskustelussa menee koko ajan sekaisin tiedustelulakien tarve ja perustuslain muuttaminen, Andersson sanoi.
Tiedustelulakipakettia aletaan käsitellä vasta sitten, kun hallituksen esitys saapuu eduskuntaan.
Perustuslain kiireellisestä muuttamisesta äänestetään huomenna keskiviikkona. Esitys vaatii viiden kuudesosan enemmistön, mikä on hyvin todennäköistä.
uutiskirje 
