STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan työnantajien laskelmissa keskiviikon lakkopäivän hinnassa on jättimäinen virhe.
”Sodan ensimmäinen uhri on totuus, työmarkkinaselkkauksen talousmatematiikka”, Sund kirjoittaa Pohjalainen -verkkolehden kolumnissaan.
Hän laskee yhden työpäivän arvon jakamalla kokonaistuotanto – noin 224 miljardia euroa – työpäivien lukumäärällä, joka on noin 550 miljoonaa. Yhden palkansaajan työn arvo päivässä on 400 euroa. Työtaistelun hinta koko taloudessa on noin 20 miljoonaa euroa.
Sund: Kun kyse on periaatteellisista asioista, on kustannusten laskeminen lähtökohtaisesti hieman typerää.
Tämänkin luvun hän puolittaa.
”Hintalappu 20 miljoonaa euroa on teoreettinen maksimi. Todellinen menetys on paljon pienempi, koska menetetty tuotanto voidaan osittain ottaa myöhemmin kiinni, varastoissa on jonkin verran tavaraa, joka tuo joustomahdollisuuksia. Arvioni on, että maksimiarvosta toteutuu noin puolet eli 10 miljoonaa euroa”, kirjoittaa Sund.
Sund muistuttaa, että tänään keskiviikkona toteutettava lakko on tarkoin rajattu työtaistelu. Eri liitoista kerättyjen tietojen perusteella lakossa on enintään 50 000 palkansaajaa.
Teknologiateollisuuden luvut metsässä
Sund huomauttaa, että teknologiateollisuus ilmoitti, että heidän alallaan keskiviikon lakon hinta on 70 miljoonaa euroa. Lakko toteutetaan muillakin toimialoilla. Koko yhteiskunnan tasolla teknologiateollisuuden laskukoneita käyttämällä kustannukseksi tulee ainakin tuplat eli 140 miljoonaa euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jyri Häkämiehen mukaan kokonaiskustannus on noin 50–60 miljoonaa euroa.
”Työnantajapuolella näyttää olevan aikamoinen haarukka kustannuksissa: 50–140 miljoonaa euroa.”
Sundin mukaan Häkämies on oikean hehtaarin lähettyvillä, teknologiateollisuus ei ole edes samassa metsässä.
”Teknologiateollisuuden osuus kokonaiskustannuksesta on maksimissaan noin puolet eli 10 miljoonaa euroa. Virhe on 7-kertainen – ainakin”, kirjoittaa Sund.
”Surullisinta asiassa on se, että pahimmillaan työllisyysasteen 72 %:n saavuttaminen vaarannetaan asian vuoksi, jolla ei ole – tutkimustiedon nojalla – minkäänlaista vaikutusta työllisyysasteen. Pienet asiat selättävät isot”, kirjoittaa Sund.
uutiskirje 
