Maanantaina julkistettu IPCC:n ilmastonmuutosraportti nosti jälleen keskusteluun myös metsien hakkuut Suomessa. Paljonko Suomen metsät kasvavat ja kuinka paljon niitä voidaan hakata puuntuotannollisesti kestävällä tavalla? Siihen vastaa Luonnonvarakeskus (Luke), joka julkisti tiistaina Suomen metsävaratiedot valtakunnan metsien 12. inventoinnin mittaustiedoilla. Ne koskevat vuosia 2014–2017. Tulosten mukaan puuston määrä on edelleen lisääntynyt.
Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 107 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on lisääntynyt 1,5 miljoonaa kuutiometriä edellisestä mittauksesta.
Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus 10-vuotiskaudelle 2015–2024 on Luken mukaan 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Sitä seuraavalla 10-vuotiskaudella vuotuinen hakkuumahdollisuus nousee edelleen 93 miljoonaan kuutiometriin.
Tällä vuosikymmenellä hakkuut ovat olleet keskimäärin 80 prosenttia kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Viime vuodet ovat olleet ennätyksellisiä, mutta niidenkin aikana on hakattu vain 83 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta.
– Jos hakkuut lisääntyisivät puuntuotannollisesti kestävälle tasolle, myös luonnonhoitoon ja suojeluun on panostettava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luke ja Suomen ympäristökeskus tekevät parhaillaan yhteistutkimusta, jossa selvitetään lisääntyvien hakkuiden vaikutuksia monimuotoisuuteen ja miten vaikutuksia voitaisiin lieventää. Tuloksia on luvassa ensi vuonna, johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo.
Laskelmassa ei hiilinieluvelvoitetta
Hakkuiden nouseminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle tarkoittaisi puuston kokonaismäärän nousemista 2,7 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä. Näin kolmessakymmenessä vuodessa metsiin jäisi noin kahden vuoden kasvua vastaava puumäärä.
Viime vuosina kaakkoisen ja keskisen Suomen maakuntien alueilla hakkuut ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta.
– Näissä hakkuumahdollisuusarviossa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa metsien hiilinieluvelvoitetta. Luke analysoi myös ilmastotavoitteiden toteutumista eri hakkuuskenaarioissa. Laskelmat ovat pohjana Suomen ja EU:n välisille neuvotteluille ilmastopoliittisesti kestävästä hakkuiden tasosta, sanoo erikoistutkija Olli Salminen Lukesta.
uutiskirje 
