Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmä vaatii tuntuvia lisäyksiä pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) esitykseen Helsingin vuoden 2019 budjetiksi.
Talousarvioehdotus julkaistiin keskiviikkona. Vasemmistoliitto pitää esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen budjetteihin tehtyjä pieniä lisäyksiä oikean suuntaisina, mutta riittämättöminä. Suurimmat puutteet vasemmistoliitto näkee sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Pormestarin ehdotus on leikkaava. Jo nyt esimerkiksi vanhustenhoidossa, sosiaalipalveluissa ja neuvoloissa työskennellään äärimmäisen paineen alla, eikä niistä mistään ole varaa leikata enempää, valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki sanoo.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puolella tarve on suurempi kuin ehdotettu rahoitus. Perusopetuksen puolella ryhmä vaatiikin lisäresursseja esimerkiksi erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen ja suomi toisena kielenä -opetuksen lisäämiseen sekä niin sanottuun positiivisen diskriminaation rahoitukseen, jolla tuetaan sosioekonomisesti heikkojen alueiden kouluja.
Varhaiskasvatuksen puolella vasemmistoliitto vaatii kaupunkia varmistamaan riittävän pienet ryhmäkoot ja lapsille tutut aikuiset myös silloin, kun vakituinen henkilökunta sairastaa. Vasemmistoliiton ehdotukset tähtäävät erilaisten lasten oppimisen tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa, mikä kaventaa oppimiseroja.
Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden.
”Vanhusten kotihoito korjattava”
Sosiaali- ja terveyspalveluissa vasemmistoliitto vaatii lisäresursseja erityisesti vanhustenhoitoon, lasten ja perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamiseen, mielenterveyspalveluihin sekä kotouttamistoimintaan.
– Vanhusten kotihoidon tilanne on jo pitkään ollut kohtuuton, ja sen korjaaminen vaatii tuntuvasti lisää rahaa. Samalla on huolehdittava siitä, että palveluasumispaikkoja riittää niille, jotka eivät enää pärjää kotihoidon tuen turvin, Vuorjoki sanoo.
Pormestarin ehdotuksessa palveluasumispaikkoja lisätään, mutta suhteessa vähemmän kuin vanhusten määrä kasvaa.
– Me emme hyväksy sitä, että palveluasumiseen pääsy vaikeutuu entisestään, mitä talousarvioehdotus toteutuessaan tarkoittaisi.
Vasemmistoliitolle tärkeää on myös muun muassa lähikirjastojen ja -liikuntapaikkojen säilyminen sekä riittävä rahoitus ilmastonsuojelutoimien toteuttamiseksi. Lisäksi vasemmistoliitto vaatii kaupunkia arvioimaan huolella, että sisäilmakorjauksiin tarkoitettu investointibudjetti on varmasti riittävä.
Palkkakehitysohjelma käynnistyy
Kiitettävää budjettiehdotuksessa on vasemmistoliiton mielestä vuonna 2019 käynnistettävä palkkakehitysohjelma. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on vaatinut palkkojen korjaamista muun muassa kaupunginvaltuutettu Petra Malinin keväällä tekemässä aloitteessa.
Palkkakehitysohjelmassa on vasemmistoliiton mukaan otettava huomioon sekä tasa-arvonäkökulma sekä pienipalkkaisten ammattiryhmien palkankorotustarve. Valtuustoryhmän mukaan olennaista on, että palkkaus muodostaa oikeudenmukaisen kokonaisuuden ja jokainen työntekijä pystyy elämään palkallaan Helsingissä.
– Kaikki budjettitavoitteemme tähtäävät hyvinvointierojen kaventamiseen. Niiden sisällöstä ja tarpeellisuudesta tuskin yksikään toinen puolue on eri mieltä, mutta nyt alkavissa budjettineuvotteluissa mitataan, ketkä ovat valmiita satsaamaan niihin myös taloudellisesti. Helsinki on tehnyt viime vuosina satojen miljoonien eurojen verran ylijäämäisiä tuloksia, ja hyödyn siitä kuuluu valua kaupunkilaisille. Hyvinvointi kuuluu kaikille, ei harvoille, Anna Vuorjoki toteaa.
Verotuloja odotettua enemmän
Vapaavuoren budjettiehdotuksesta käy ilmi, että tänä vuonna Helsingin verotulojen kehitys on ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden 2018 alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisverotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Tämä on seurausta koko maata keskimääräisesti paremmasta palkkasumman kasvusta Helsingissä.
Vuoden 2019 talousarvio perustuu nykyiseen 18 prosentin kunnallisveroprosenttiin. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019 noin 2 670 miljoonaan euroon.
Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2019 arvioidaan 630 miljoonaa. Tämä on 8,6 prosenttia vuoden 2018 ennustetta enemmän.
Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2018 tasolla.
− Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa uudistus, Vapaavuori sanoo.
Kaupungin investointitaso on Vapaavuoren mukaan historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita. Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä.
lehti 