Eläkkeiden ja useiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksileikkaus jatkuu myös ensi vuonna – keskellä nousukautta. Eduskunta lähetti asiaa koskevan hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan keskiviikkona.
Leikkaus koskee kansaneläkettä, takuueläkettä, vammaisetuuksia, rintamalisiä, sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäispäivärahoja sekä työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja lapsikorotusta.
– Julkisen palvelutuotannon ja sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan vaikuttavia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja tai niiden kasvua pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole muuttunut siitä, kun indeksijäädytyksestä julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päätettiin, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) perusteli esitystä.
Pienituloisilta viety 300 miljoonaa
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan esityksessä konkretisoituu, mistä on kyse hallituksen eriarvoistavassa politiikassa.
– Siitä huolimatta, että olemme keskellä suhdannehuippua, siis edelleen esitetään jäädytettäväksi niitä indeksejä, jotka ovat olemassa kaikista pienituloisimpien, työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten riittävän toimeentulon turvaamiseksi. Tämä on siis tämän hallituksen arvovalinta.
– Jos tarkastelee näiden indeksijäädytysten vaikutusta koko vaalikauden aikana, niin hallitus on näillä leikannut pyöreästi noin 300 miljoonaa kaikista pienituloisimmilta suomalaisilta eli työttömiltä, pitkäaikaistyöttömiltä, pientä eläkettä ja sairauspäivärahoja saavilta suomalaisilta.
Andersson jatkoi, että jos normaalit indeksikorotukset olisi tehty, niin esimerkiksi yksin elävän kansaneläke olisi 25 euroa kuukaudessa suurempi ja peruspäiväraha ja työmarkkinatuki melkein 30 euroa. Työttömän työmarkkinatuki ja peruspäiväraha olisivat nyt 724 euroa kuukaudessa, mutta leikkausten takia ne ovat nyt 696 euroa.
– Kyllä tämä kertoo sen raadollisen totuuden tämän hallituksen arvovalinnoista.
Ainutlaatuista on se, että leikkaukset ulottuvat jopa sotaveteraaneihin.
Keskusta: ei ole leikkaus
Keskustan Hannakaisa Heikkinen kiisti hallituksen leikkaavan yhtään mitään:
– Isänmaamme kuntoon laittaminen on todellakin vaatinut kipeitä ratkaisuja koskien kaikkia kansalaisiamme. Tässä esityksessä ei esitetä leikkauksia mihinkään etuuksiin, mutta kaikkien etuuksien tasot eivät siis nouse ensi vuonna. Indeksijäädytys ei siis tarkoita euromääräistä leikkausta vaan sitä, että etuus ei nouse kustannusten nousun myötä.
Keskustasta omille teilleen lähtenyt Paavo Väyrynen vastasi indeksiturvan olevan osa perusturvaa.
– Ja sitä kyllä nyt tässä leikataan. On hämmästyttävää, että perussuomalaiset ja keskusta ovat lähteneet mukaan tähän perusturvan leikkaukseen. Kokoomuksen osalta sen kyllä ymmärtää. Keskustan osalta kyllä on pahasti nyt unohdettu Santeri Alkion ja Urho Kekkosen kehotus, että pitäisi ajaa köyhän asiaa.
Sipilä lupasi toisin ennen vaaleja
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muisteli oppositiojohtaja Juha Sipilän (kesk.) sanoneen ennen vaaleja, että perusturvasta ei leikata.
– Nyt täällä keskustan edustaja Heikkilä yrittää tehdä mustaa valkoiseksi ja väittää, että ei nyt tehdä mitään leikkauksia, että indeksijäädytykset eivät ole leikkauksia. Totta kai ne ovat leikkauksia: siinä ostovoima heikkenee.
– Mutta te myös unohdatte sen, että te olette tehneet absoluuttisia leikkauksia. Te olette leikanneet sekä 2016 absoluuttista tasoa että 2017 absoluuttista tasoa sekä työttömyysturvasta että eläkkeistä. Eli jos indeksileikkaukset eivät teidän mielestänne ole leikkauksia, niin kai nyt se, että pienennetään tukien tasoa, on leikkaus — vai eikö sekään ole leikkaus? Ollaan tyytyväisiä siihen, että kaikkea ei ole leikattu.
Markku Eestilä (kok.) myönsi Arhinmäen olevan oikeassa.
– Suomi on velkaantunut, ja me joudumme tekemään leikkauksia ja saavuttamaan jonkunmoisen julkisen talouden tasapainon. Tässä asiassa minä kuitenkin rehellisesti totean, että edustaja Arhinmäki on oikeassa. Tämä on leikkaus muuhun kustannustason nousuun nähden.
Veronkevennyksiin 1,5 miljardia
Hanna Sarkkinen (vas.) piti leikkausta kovana arvopolitiikkana tilanteessa, jossa hallitus on löytänyt rahat noin 1,5 miljardin veronkevennyksiin. Ne jotka ovat euromääräisesti painottuneet hyvin toimeentuleville suomalaisille.
– Perusturvasta on siis leikattu, jotta voidaan rahoittaa hyvin toimeentulevien veronalennukset, eli köyhiltä otetaan ja hyvätuloisille annetaan. Rahaa löytyy valikoivasti, mutta pienituloisille sitä ei näemmä löydy edelleenkään.
uutiskirje 
