Hallituksen työaikalakiesityksessä liukuvan työajan työaikasaldoa kasvatetaan 40 tunnista 60 tuntiin 4 kk:n seurantajakson aikana. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto ry:n Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki varoittaa, että liukuvan työajan enimmäissaldon voimakkaalla kasvattamisella voi olla täysin arvaamattomia seurauksia.
– Liiallinen joustavuus työajoissa ei palvele työntekijän etua, varsinkin jos työntekijällä ei ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuvan työajan käytöstä, niin kuin liukuvassa työajassa on tarkoitus, Pihlajamäki korostaa.
Työntekijän voitava päättää
Lähtökohtana on Pihlajamäen mukaan oltava, että liukuvan työajan käytöstä päättää työntekijä itse. Työsuojelunäkökulma unohdetaan täysin, mikäli työnantaja edellyttää työntekijää tekemään ylityötä liukuman puitteissa.
– Sinänsä lakiesityksen hyvä tavoite työn ja perhe-elämän yhdistämisestä voi muutoksessa vesittyä ja vaikuttaa jopa heikentävästi, Pihlajamäki huomauttaa.
Jytyn edustamilla ammattialoilla ongelma koskee jo tällä hetkellä esimerkiksi kirjanpitäjiä ja taloushallintoa tilinpäätösaikaan tai sosiaalitoimen työntekijöitä ruuhka-aikoina.
– Tällöin työntekijällä ei useinkaan ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuman käytöstä. On tärkeätä muistaa, että liukuvan työajan käyttö on nimenomaan työntekijän päätettävissä oleva asia, Pihlajamäki täsmentää.
Jytyn edustamilla aloilla työaikasaldon enimmäismäärää on viime aikoina nostettu kunta-alan sopimuksissa. Nykyisellään työaikasaldon enimmäismäärää nostettiin kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa 40 tuntiin, kun se vielä viime vuonna 2017 oli 20 tuntia.
Joustojen hyödyntäminen edellyttää osaamista
– Työelämän joustot ovat esityksessä keskeisessä asemassa. Lainsäädäntö on parhaimmillaan silloin, kun se tukee työelämää, ja ideaalitilanteessa joustoista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Esimerkiksi työaikapankki voi aidosti lisätä työn tekemisen joustavuutta ja antaa työntekijälle mahdollisuuden pitää rauhallisempina aikoina vapaata. Ensisijaisesti kuitenkin lähdemme siitä, että työaikapankki on työehtosopimuksella sovittava asia, Pihlajamäki sanoo.
Hänen mielestään on välttämätöntä, että liukuvan työajan ja työaikapankin käytössä kuunnellaan henkilöstöä ja henkilöstön edustajia eli luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.
– Käytännössä joustojen hyödyntäminen edellyttää hyvää työelämän ymmärrystä ja osaamista työpaikoilla, Pihlajamäki päättää. Hän puhui viikonvaihteessa Jytyn perustajayhdistyksiin kuuluvan Jyty Vaasa ry:n 100-vuotisjuhlassa.
uutiskirje 
