Eduskunta on juuri aloittanut kuumaksi odotetun keskustelun hallituksen tiedonannosta, joka koskee käytännössä irtisanomislain valmistelun jatkamista.
Keskustelun alla vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula julkaisi blogissaantekstin, jossa hän arvioi päähallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen suhdetta lakko-oikeuteen.
Maalaisliiton perillisille isäntävalta on periaatteellinen kysymys, Kontula kirjoittaa.
”Siksi 1930-luvun oikeistoliikehdintä oli vahvinta sen kannatusalueilla ja suuret heikennykset työntekijöiden heikennyksiin on läpi historian tehty pääosin sen johdolla. Siellä hangilla hiihdellessä nousee kaikenlaisia ideoita mieleen.”
Kontula lainaa kirjoituksessaan maalaisliittolaisen sosiaaliministeri Eino Tuomivaaran puheenvuoroa eduskunnan käsitellessä niin kutsuttua työrauhalakia vuonna 1930, ja kysyy, kuulostaako tutulta.
”Pakkovaltaa ay-liikkeen taholta”
Näin Tuomivaara:
”Minusta se pakkovalta, jota työmailla poliittisessa mielessä ammattiyhdistysliikkeen taholta on harjoitettu, monet lakot, jotka poliittisessa tarkoituksessa on tässä maassa aikaansaatu, ne ovat sanomattoman paljon vahingoittaneet meidän talouselämäämme ja kansantalouttamme. […] Kun työmaat eivät ole suinkaan niitä paikkoja minun käsittääkseni, joissa pitää politikoida, ne ovat toista tarkoitusta varten, minusta ei myöskään silloin ole syytä sallia sitä, että politikoimisella työmailla aiheutetaan jonninjoutavia, tarpeettomia, jopa monta kertaa yhteiskunnalle ja talouselämälle vahingollisia lakkoja.”
Kokoomuksessa työntekijäpuolen neuvotteluaseman heikentämistä pidetään Kontulan mukaan yleisesti hyvänä asiana, mutta korkein periaate on silti raha.
”Jos pääoman kasautumisprosessi on riittävästi uhattuna, voidaan kaiken maailman irtisanomislaeista kyllä joustaa. Siksi ammattiyhdistysliikkeen toiminta uhkaa irtisanomislakia. Ja koska tästä on tullut arvovaltakysymys, irtisanomislain kaatuminen uhkaa hallituksen uskottavuutta.”
”Lakot osa länsimaista demokratiaa”
Tiedonannollaan hallitus yrittää pysäyttää ulkoparlamentaarisen toiminnan irtisanomislain valmistelua vastaan. Kontula kirjoittaa ulkoparlamentaarisen toiminnan ideana olevan toimia parlamentaarisen muodon ulkopuolella.
”Toiminta voi kohdentua johonkin eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan, mutta näin ei välttämättä aina ole, eikä eduskunta silloinkaan aseta askelmerkkejä. Ulkoparlamentaarisen toiminnan näkökulmasta on aika lailla yhdentekevää, antaako pääministeri ilmoituksia vaiko ei.”
”Ulkoparlamentaarinen toiminta (myös lakot sen osana) ovat oleellinen osa länsimaista demokratiaa. Siinä ei itsessään ole mitään erikoista saati epäilyttävää, että ihmiset haluavat osallistua yhteiskunnan suunnan määrittämiseen myös vaalipäivien välillä”, Kontula kirjoittaa.
Hänen mukaansa eduskuntatyötä karnevalisoidaan pääministerin ilmoituksilla asioista, joissa ei ole erityistä ilmoitettavaa.
uutiskirje 
