Robotti hankitaan työturvallisuuden takia
Robotti korvaa ihmistyövoimaa, kun työvaihe on riittävän yksinkertainen ja kun robotin hankinta kannattaa taloudellisesti, johtava tutkija Olli Ventä VTT:ltä kertoo.
Robotti hankitaan myös vaativaan työhön, esimerkiksi pyörittämään paperikonetta suurella nopeudella sekä vaarallisiin ja runsaasti useita toistoja vaativiin työvaiheisiin.
Hankintaa harkitessa on Väntän mukaan otettava huomioon robotin hankintahinta sekä konetta käyttävän ihmisen rekrytointi ja palkka. (UP/TT)
– Matalalla pysyvä, hitaastikin nouseva automaatioaste luo työvoimatarpeen, johtava tutkija Olli Ventä Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä toteaa.
Hän esitteli tiistaina valtioneuvoston tutkimushankkeen tuloksia automaation ja robotisaation vaikutuksista kansantalouteen vuonna 2030. Teollisuus on tulevaisuudessakin keskeinen vientiala. Teollisuuden tuottavuudelle povataan 40 prosentin kasvua vuoteen 2030 mennessä.
Teollisuuden työvoiman osuus vähenee, mutta palvelujen osuus kasvaa kohti ”hemmotteluyhteiskuntaa” kansalaisten vaurastuessa. Asiantuntijoiden mukaan palvelujen osuus kasvaa myös viennissä.
Terveydenhuoltoalalle ennustetaan kolmen prosentin vuotuista kasvua. Selvityksen mukaan lisätyövoimalle ja tekniikalle on tarvetta ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä.
Logistiikka-ala kasvaa noin kaksi prosenttia vuodessa, jos alaa automatisoidaan ja robotisoidaan tehokkaasti. Työvoimaa arvioidaan siirtyvän kaupan puolelta logistiikkaan.
Kiinteistö- ja rakennusala ovat tuottavuuskehitykseltään olleet jo pitkään nollassa, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Selvityksen mukaan talouskasvua ei voi tulla mistään muualta kuin teknologiasta.
Tuotanto lähellä markkinoita
Tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman maihin ei selvityksen mukaan ole tarpeellista, jos automatisaatio on joustavaa ja tehokasta.
– Tuotanto siirtyy lähemmäksi markkinoita. Siihen eivät vaikuta edes kustannukset, Ventä toteaa.
Arvokkaimmiksi tuotantoketjun osiksi Ventä nimeää tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotteisiin liittyvät palvelut, kuten asiakaspalvelun. Hänen mukaansa ne voidaan pitää Suomessa, jos tuotekehitys ja tutkimus ovat korkeatasoisia. Niiden tueksi tarvitaan huipputason tekoälyä.
Esimerkkinä Ventä mainitsee logistiikan automatisaation ja verkkokaupan yleistymisen, jotka hänen mukaansa räjäyttävät tavaroiden käsittelyn määrän huimiin mittoihin. Ainoa ratkaisu tavaratoimituksien käsittelemiseksi ovat itsenäiset ajoneuvot sekä lähetysten automaattinen pakkaus, kuormaus ja purku.
– Pullonkaulana on kyky käsitellä mitä erilaisimpia paketteja, Ventä mainitsee.
Hänen mukaansa logistiikka-alalla ja erityisesti verkkokaupassa on iso tarve työvoimalle, ellei alaa pystytä täysin automatisoimaan.
Kaikenikäisten osaamista tarvitaan
Vuonna 2030 osaaville työntekijöille on kysyntää paitsi suunnittelijoina myös koneen työparina. Ongelmaksi tutkijat ennustavat matalan syntyvyyden Suomessa työvoimapulan sekä osaajien puutteen.
Ratkaisuna tulevaisuuden työvoimakysyntään selvityksessä ehdotetaan matemaattisten ja teknisten oppiaineiden lisäämistä kaikille koulutusasteille. Elinikäinen oppiminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, siksi myös eläkeikäisten osaaminen on otettava käyttöön nykyistä tehokkaammin, selvityksessä ehdotetaan.
Robotti hankitaan työturvallisuuden takia
Robotti korvaa ihmistyövoimaa, kun työvaihe on riittävän yksinkertainen ja kun robotin hankinta kannattaa taloudellisesti, johtava tutkija Olli Ventä VTT:ltä kertoo.
Robotti hankitaan myös vaativaan työhön, esimerkiksi pyörittämään paperikonetta suurella nopeudella sekä vaarallisiin ja runsaasti useita toistoja vaativiin työvaiheisiin.
Hankintaa harkitessa on Väntän mukaan otettava huomioon robotin hankintahinta sekä konetta käyttävän ihmisen rekrytointi ja palkka. (UP/TT)
uutiskirje 
