Suurin osa suomalaisista haluaa, että kellonajan siirtelystä kaksi kertaa vuodessa luovutaan. Siitä mielipiteet menevät ristiin, pitäisikö siirtyä pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan.
Asiaa selvitettiin sekä liikenne- ja viestintäministeriön Kantar TNS Oy:llä teettämästä galluptutkimuksessa että Otakantaa-foorumilla järjestetyssä verkkokyselyssä.
Otakantaa-kysely keräsi peräti 677 000 vastausta ja avoimia vastauksia yhteensä 359 000 kappaletta. Talviaikaa kannatettiin noin 238 000 vastauksessa ja kesäaikaa 216 000 vastauksessa. Prosenttilukuina 52 prosenttia kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa.
Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa aikavyöhykkeisiin liittyviin väitteisiin. Myös aikavyöhykkeet jakoivat mielipiteitä, mutta vastaajista suuri osa (49 prosenttia) piti tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä, että aikaero Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan ei kasva nykyisestä yhdestä tunnista. Vain 13 prosenttia oli tästä täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Otakantaa-kyselyn tuloksista havaittiin merkittävä määrä automatisoituja vastauksia erityisesti 6.10. jälkeen. Havaitut robottivastaukset on jätetty huomioimatta nyt julkaistuissa tuloksissa. Aikaisemmissa kyselyissä robottivastaukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia.
Gallupissa sama suunta
Kantar TNS:n toteuttamaan galluptutkimukseen vastasi 1 087 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Gallup-tutkimuksessa valtaenemmistö suomalaisista kannatti kellojen siirtelystä luopumista ja siirtymistä pysyvästi joko nykyiseen kesä- tai talviaikaan. Melkein yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, tutkimukseen osallistuneesta oli tätä mieltä. Vain kuusi prosenttia vastusti muutosta.
Melkein joka toinen, 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, pitäisi pysyvää talviaikaa parempana vaihtoehtona. Kaksi viidestä, 39 prosenttia, taas siirtäisi kellonsa pysyvästi mieluummin nykyiseen kesäaikaan. Vastaajista 14 prosenttia ei ottanut kantaa sen enempää talvi- kuin kesäajankaan puolesta.
Eduskunta tekee päätöksen
Komission ehdotuksen käsittely jatkuu Euroopan neuvostossa ja parlamentissa. Asiaa käsitellään maaliikennetyöryhmässä ja epävirallisessa liikenneministerikokouksessa. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.
Direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Käsittelyssä muodostetaan Suomen virallinen kanta komission ehdotukseen.
Asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kuulemiseksi järjestetään lausuntokierros loka-marraskuussa.
Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.
Eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.
Kelloja siirrellään joka tapauksessa taas reilun viikon kuluttua. Kesäaika päättyy 28.10.
uutiskirje 
