Palveluista ja lääkkeistä perittävät asiakasmaksut rasittavat erityisesti eläkeläisten taloutta. Kolme neljästä 75 vuotta täyttäneestä maksaa niitä.
– Ne vaikuttavatkin ratkaisevasti pienillä eläkkeillä sinnittelevien toimeentuloon, sanoo Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Hän puhui Iisalmen Eläkeläiset ry:n 55 vuotisjuhlassa keskiviikkona.
Kivistö huomautti, että uudessa sotessa rahoitus kulkee valtion kautta. Lakiesityksen mukaan valtio ei kuitenkaan aio antaa sote-palveluihin lisärahoitusta.
– Päinvastoin: valtio sanoo pienentävänsä rahoitusta 3 miljardilla eurolla siitä tasosta, joka nykyisellä palvelutasolla toteutuisi. Lopputuloksena olisi rahoituskriisi. Ja mikä olisi kriisin ratkaisu: asiakasmaksujen korottaminen, vaikka ne jo nyt ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat.
– Asiakasmaksujen nousu romuttaisi jälleen yhden keskeisen perusoikeuden ja sote-uudistukselle alun perin asetetun tavoitteen: palvelujen saatavuuden parantamisen.
Muutkin tavoitteet romuttumassa
Nykyhallituksen poliittinen kaupankäynti uhkaa Kivistön mukaan romuttaa sote-uudistuksen muutkin tavoitteet.
– Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida liittää alkuperäisen tavoitteen edellyttämällä tavalla yhteen, koska sosiaalipalveluihin kuuluvia, virkavastuulla hoidettavia viranomaistehtäviä ei voida antaa yksityisille. Ja kun perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon tuottaminen voidaan osoittaa eri tahoille – perusterveydenhoito myös yksityisille erikoissairaanhoidon pysyessä julkisen vallan hoitamana – menetetään mahdollisuus yhdistää ne saumattomaksi hoitoketjuksi, totesi Kivistö.
Kivistön mukaan ”Pörriäiset” ja muut suuryritykset eivät ole myöskään kiinnostuneita alueista, joissa on pieni ja paljon palveluja tarvitseva, vähävarainen väestöpohja.
– Siksi myös alueiden välinen eriarvoisuus kasvaa eikä supistu, kuten alun perin piti tapahtua.
Kokeiluista itselle mieluisia tuloksia
Valinnanvapaudesta järjestettyjä paikallisia kokeiluja Kivistö arvosteli toteamalla, että kokeiluista on helppo saada haluttuja tuloksia, jos kokeilussa mukana oleville annetaan kovin erilaiset taloudelliset edellytykset järjestää palveluja.
– Yksityisille annettiin neljällä alueella lääkärin vastaanottotoimintaa 300 euroa asukasta kohti eli puolet enemmän kuin terveyskeskusten saama asukaskohtainen korvaus. Tulokset kertoivat asiakkaiden tyytyväisyydestä, koska he pääsivät lääkärille. Varmasti he olisivat vielä tyytyväisempiä, jos sama rahamäärä ja samat lääkäriresurssit osoitettaisiin myös terveyskeskuksille.
Kivistö kertoi, että yhdessä tapauksessa, Jyväskylässä, yksityisille annettiin sama asukaskohtainen rahamäärä kuin julkisen puolen terveyskeskuksillekin. Niinpä Pihlajalinna vetäytyikin kokeilusta vetoamalla liian pieniin resursseihin.
uutiskirje 