Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua merkittävästi ja tuoneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) arvion mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan sadan tuhannen työpaikan lisäyksestä.
ETLAn raportti Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet julkistettiin maanantaina.
Suomen tuotannon ja työllisyyden kehitys oli heikkoa vuosina 2009–2015. Nopea kasvukäänne tuli vuoden 2015 jälkeen. Työpaikkojen määrän kasvu kiihtyi vuonna 2017. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut laaja-alaista, monilla toimialoilla ja laajasti koko maassa. Myös vienti ja investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti.
Viennin veto ei yksin selitä
Raportin mukaan tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta. Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei yksin selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.
– Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa, toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
– Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa. Sitä suuremmalla syyllä, kun kansainvälinen ympäristö lähivuosina tuskin on kasvulle yhtä suotuisa kuin viime vuosina, hän jatkaa.
Työllisyysaste 75 prosenttiin
Numeroina ETLA arvioi politiikkatoimien työllisyysvaikutusten olevan yhteensä 45 000–65 000 työllistä. Kesän 2015 jälkeen työpaikkoja on syntynyt yhteensä 110 000 työpaikkaa.
Raportti päätyy kolmeen potentiaalisen tuotannon kasvuskenaarioon lähimmälle viidelle vuodelle: optimistinen eli 2,6 prosenttia, realistinen eli 2,1 prosenttia ja pessimistinen eli 1,3 prosenttia. Ilman työllisyysasteen nousua kasvuluvut olisivat 0,5 prosenttiyksikköä pienemmät kullakin vaihtoehdolla.
Työllisyysaste on Etlan mukaan mahdollista nostaa tulevalla vaalikaudella noin 75 prosenttiin, jolloin se mahdollistaa kahden prosentin talouskasvun jatkumisen. Tällöin kuitenkin tarvittavien rakennemuutosten kunnianhimon on oltava suurempi kuin viime vuosina.
lehti 