Puolan presidentti Andrzej Duda johdatti sunnuntaina Varsovassa 200 000 ihmistä itsenäisyyspäivän marssiin, joka aiempina vuosina on ollut äärioikeiston voimannäyttö.
Marssi on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna mukana oli 60 000 ihmistä. Tuolloin esillä oli valkoista ylivaltaa julistavia sekä muita nationalistisen äärioikeiston tunnuksia. Osa marssijoista kohdisti myös väkivaltaa vastamielenosoittajia kohtaan.
Nyt ilmassa oli etukäteen lisäjännitystä sen vuoksi, että sunnuntaina tuli kuluneeksi tasan sata vuotta Puolan itsenäisyyden palautumisesta. Monet pelkäsivät, että äärioikeiston marssi vie huomion juhlapäivän virallisilta tapahtumilta.
Pormestari kielsi, oikeus kumosi kiellon.
Marssit aloitti vuonna 2010 joukko nationalistisia ja äärioikeistolaisia järjestöjä, yhtenä tärkeimmistä ONR (Kansallis-radikaali leiri), joka on ilmoittautunut toista maailmansotaa edeltäneen puolalaisen fasistiliikkeen suoraksi jatkajaksi.
Vuodesta 2012 järjestäjänä on toiminut sitä varten perustettu yhdistys, mutta sen taustavoimat ovat entiset. Niihin kuuluu myös äärioikeistolainen Yleispuolalainen nuoriso.
Mukaan on tullut äärioikeistolaisia muualtakin Euroopasta, kuten Italian Forza Nuova -puolueesta.
Kielto, uhma ja sopimus
Viime viikon keskiviikkona Varsovan väistyvä pormestari Hanna Gronkiewicz-Waltz kielsi marssin ilmoittaen syyksi huolen turvallisuudesta ja aggressiivisen nationalismin lietsomisesta. Gronkiewicz-Waltz kuuluu opposition Kansalaisfoorumiin.
Järjestäjät ilmoittivat, että he aikovat marssia kiellosta huolimatta.
Hallitsevaa PiS-puoluetta edustava presidentti Duda ilmoitti muutama tunti kieltopäätöksen jälkeen, että valtio järjestää itsenäisyysmarssin samaan kellonaikaan ja samalla reitillä kuin mitä äärioikeiston marssin oli määrä toteutua.
Vielä monimutkaisemmaksi tilanne meni, kun varsovalainen oikeusistuin myöhään torstaina kumosi pormestarin tekemän kieltopäätöksen. Se perusteli päätöstään kokoontumisvapaudella.
Viranomaiset neuvottelivat marssin alkuperäisten järjestäjien kanssa, ja lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa ”valtiolliset” marssijat olivat kulkueen alkupäässä ja heidän perässään poliisiketjun erottamana äärioikeiston rivit.
Hallitus ilmoitti, että ääriliikkeiden tunnukset ovat kiellettyjä. Niitä olikin aiempia vuosia vähemmän. EU:n lippuja poltettiin ja vastamielenosoittajia kohti heitettiin ilotulitteita, mutta väkivaltaa oli vähemmän kuin viime vuonna.
lehti 