Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon sanailu viikonvaihteessa osoittaa, että keskinäinen luottamus ay-liikkeen ja hallituksen välillä on huteralla pohjalla.
Näin siitä huolimatta, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun pienten yritysten irtisanomissuojan heikentämistä koskevassa riidassa. Yle TV1:n Ykkösaamussa Aalto syytti hallitusta sekä luottamuksen pettämisestä että huonosta työelämän tuntemuksesta.
Aallon kritiikki kohdistui hallitukseen, ei suoraan pääministerin henkilöön. Aalto sanoo, että hallitus ärsyttää ammattiyhdistysliikettä ohuella työelämän tuntemuksellaan, ja irtisanomissuojan heikennys katkaisi lopulta kamelin selän.
Sipilä haluaa seuraavalla hallituskaudella tulokseen perustuvan kolmikantaisen neuvotteluprosessin.
Taustalla hiertävät kilpailukykysopimuksen eli kikyn ja aktiivimallin valmistelun kuluessa syntynyt luottamuspula.
Sipilä lupasi liikaa ja petti
SAK:laisessa ay-liikkeessä on tulkittu pääministerin pettäneen SAK:n hallitukselle antamansa lupauksen. SAK:n hallituksen jäsenistä moni on todistanut julkisuudessa pääministerin sanoneen, ettei työttömyysturvaan tehdä enää leikkauksia, jos kiky toteutuu.
Työttömyysturvaa leikkaavan aktiivimallin valmistelussa ohitettiin kolmikantainen sopiminen. Tämä on muiden työelämän heikennysten kanssa syönyt luottamusta.
Aalto nosti esiin Ykkösaamussa myös kikysta aiheutuneen kovan tulonsiirron työntekijöiltä työnantajille. Työntekijöille siirtyi maksettavaksi työnantajamaksuja, mikä näkyy työntekijöiden kukkarolla.
Aalto huomautti, että pelkästään neljän miljardin sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille on helpottanut yritysten taloutta ja mahdollistanut investointeja.
Sipilä pohjustaa jo uutta riitaa
Sipilältä ei juuri herunut ymmärrystä Rikun Aallon puheille sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunilla. Pääministeri puolusteli edelleenkin hallituksen yritystä heikentää pienten yritysten irtisanomissuojaa ja muita hallituksen tekemiä työelämäheikennyksiä.
Hänen mukaansa hallitus ei olisi päässyt 72 prosentin työllisyysasteeseen työmarkkinajärjestöjen eväillä. Sipilä kertoi saaneensa nuotit ennen hallitusohjelmaa. Hallitus on ottanut tietoisen riskin ajaessaan työelämän heikennyksiä.
Sipilä vieritti työmarkkinajärjestöille syytä irtisanomissuojariidasta vedoten siihen, etteivät järjestöt päässeet yhteisymmärrykseen työaikalaista.
Tulostavoitteet kolmikannalle
Sipilä haluaa seuraavalla hallituskaudella tulokseen pohjautuvan kolmikantaisen neuvotteluprosessin.Työmarkkinajärjestöjen tulee sitoutua seuraavalla hallituskaudella 75 prosentin työllisyysasteeseen.
Sipilä perusteli ”tulokseen perustuvaa yhteistyötä” sillä, että nyt on ollut mahdollista haudata asioita, jos joku osapuoli ei ole hyväksynyt tulosta. Jos hallituskauden alussa valitut keinot eivät toimi, haetaan uusia eväitä.
Ideana tuntuu olevan, että on tehtävä tulosta tai sitten ulos neuvotteluista. Sipilän mallissa hallitus olisi kolmikantapöydässä tahtipuikon heiluttajan paikalla.
Järjestäytymättömät yritykset samalle viivalle
Sipilä haluaa ratkaista myös ”ikuisuuskysymyksen” järjestäytymättömien yritysten roolista. Sipilä haluaa kaikki työntekijät ja yritykset, myös järjestäytymättömät, soveltamaan työehtosopimuksiin neuvoteltuja joustoelementtejä.
Yksityiskohtiin Sipilä ei halunnut sanoa juuta eikä jaata. Sen sijaan hän totesi, että satojatuhansia työntekijöitä on paikallisen sopimisen elementtien ulkopuolella.
Sipilän mukaan nykyistä enemmän tuleekin sopia työpaikoilla. Pääministeri on jälleen Suomen Yrittäjien asialla, jotka haluavat sopia työpaikoilla ja samalla romuttaa luottamushenkilöjärjestelmän.
uutiskirje 
