Työttömien työkykyohjelman tulee järjestön mukaan olla seuraavan hallituskauden kärkihanke. Siten työttömien pirstaleiset palvelut saataisiin yhtenäistettyä sujuvaksi poluksi.
Työttömien Keskusjärjestön hallitus yhtyy sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöiden raporttiin, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten todelliset palvelutarpeet on selvitettävä nykyistä paremmin. Keskusjärjestö kannattaa selvityshenkilöiden ehdotusta strategisen työkykyohjelman laatimisesta. Sitä tulee toteuttaa yhdenmukaisesti ja laadukkaasti sekä kunnissa että mahdollisissa maakunnissa.
Työttömien palvelutarpeita ei tunnisteta
Selvityshenkilöiden työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivon ja lääketieteen tohtori Raija Kerättären laatima marraskuun puolivälissä julkaistu raportti kertoo karua kieltä siitä, että työttömiä ja heidän palvelutarpeitaan ei edes tunnisteta.
Yksi selvityksen päähavainnoista on, että työttömän työnhakijan työ- ja toimintakyvyn arviointi on puutteellista ja sattumanvaraista ja johtaa siten vääriin ja väärin ajoitettuihin tukitoimiin ja niiden epäonnistumiseen.
Työttömien Keskusjärjestön ja sen Terveydeksi-hankkeen havainnot ovat samansuuntaisia. Hankkeessa on noussut esille, että tiedotus työttömien palveluista ja ohjaaminen niihin on puutteellista. Esimerkiksi TE-toimistot eivät systemaattisesti jaa tietoa työttömille kuuluvasta lakisääteisestä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen ja tietoa siitä saa vain kysymällä. Lisäksi osa kunnista vaatii TE-toimiston tai sosiaalitoimiston lähetteen, jotta työtön pääsee terveystarkastukseen.
Terveydenhuollon asiakasmaksut ongelma
Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevien työttömien tuloköyhyys on yksi syrjäyttävä tekijä. Työtön ei hakeudu esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin, koska hänellä ei ole varaa asiakasmaksuihin. Harvassa kunnassa sovelletaan asiakasmaksulain 11. pykälää, joka mahdollistaa maksun alentamisen tai perimättä jättämisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja päätyy satoja tuhansia ulosottoon vuosittain.
– Tutkimusten mukaan on tiedossa, että työttömyyden pitkittyessä taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat alkavat kasaantua. Kasaantuvat ongelmat lisäävät ihmisen riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta ja laajemmin yhteiskunnasta. Työttömän pääsy palveluihin ei saa olla kiinni sitkeydestä tai onnesta, sanoo puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.
Työttömien Keskusjärjestö kannattaa selvitysmiesten ehdotusta, että Suomeen luodaan yhtenäinen malli, miten monialaiset työkykypalvelut hoidetaan yksilöllisesti.
– Tarvitaan koordinaatiotaho, joka kokoaa ongelmat sekä työkalut ja resurssit, joilla ongelmat korjataan. Suhdannepolitiikka on hoidettu huonosti, kun näin nousukaudella huomataan, että työvoimareservistä eli työttömistä ei ole pidetty huolta. Työttömien työkykyohjelman tulee olla seuraavan hallituskauden kärkihanke, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa.
lehti 