– Hoitajamitoitus pitää saada lakiin ja heti. Hallituksessa istuvien ihmisten pitää ottaa tämä asia tosissaan. Kun hoitajamitoitus laitetaan lakiin, yksityiset yritykset eivät voi käyttää niin voimakkaasti nollatuntisopimuksia ja lyhennettyjä työpäiviä, sanoo ammattiliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola Aamulehdessä.
Hoitajamitoitus oli jo tulossa lakiin vuoden 2012 budjettineuvotteluissa, mutta kokoomuksen vaatimuksesta asiassa päädyttiin vesitettyyn kompromissiin. Nykyinen hallitus yritti heikentää hoitajamitoitusta lähes ensitöikseen vuonna 2015.
Kamppailu alkoi, kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ilmoitti elokuussa 2012 esittävänsä vanhuspalvelulain henkilöstömitoitukseksi 0,7 eli seitsemää hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Tämä olisi maksanut kuusi miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto oli vaatinut hoitajamitoitusta jo pitkään.
– On hyvä alku, jos hoitajamitoitus ylipäätään kirjataan lakiin. 0,7 on parempi kuin ei mitään ja oletan, että se nousee, kun valtion taloudellinen tilanne joskus paranee, kommentoi vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen tuolloin.
”Jos yksikin jättää noudattamatta…”
Mutka matkaan tuli pari viikkoa myöhemmin. Pääministeri Jyrki Kataisen johtama kokoomus vastusti tiukasti hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.
Budjettiriihessä päädyttiin kompromissiin: kiista vanhuspalvelulain mitoituksesta siirrettiin pari vuotta eteenpäin. Mitoitus päätettiin kirjata asetukseen vuonna 2015, jos yksikin hoitolaitos jättää noudattamatta suositusta, joka oli 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä potilasta kohti laitoshoidossa.
Aino-Kaisa Pekonen oli pettynyt.
– 0,5 ei tuo helpotusta hoitajien työtaakkaan tai laitoshoidossa olevien vanhusten hoitoon, hän sanoi.
– Se on nykyisenkin vähimmäissuosituksen taso ja lähes kaikkialla se tällä hetkellä jo täyttyy. Keskimääräinen hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,63 – 0,67.
Kotihoitokin kriisissä
Oppositiossa ollut keskusta vimmastui ja syytti hallituksen pettäneen vanhukset ja omaishoitajat.
Loppuvuodesta 2014 oltiin tilanteessa, jossa joka kymmenes ympärivuorokautista hoitoa antava yksikkö alitti edelleen 0,5:n hoitajan vähimmäistason. Hoitajamitoitus ei ollut kohdallaan kaikkiaan 220 yksikössä.
Tammikuussa 2015 SuPer luovutti kansanedustajille tekemänsä selvityksen kotihoidosta. Sen mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Pääosa huolesta koskee hoidon laatua ja asiakkaiden turvallisuutta sekä työn kuormittavuutta.
Kokoomuksen vuonna 2012 vesittämä vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään, mutta kotihoito jäi kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista.
– Laitospaikkojen vähentäminen on johtanut myös siihen, että sairaita vanhuksia kotiutetaan ilman jatkoseurantaa yksinäisiin koteihinsa, vaikka huonokuntoiselle vanhukselle pitäisi aina löytyä tarkoituksenmukainen hoivapaikka, Pekonen sanoi, ja vaati taas kerran hoitajamitoitusta lakiin.
Sipilän leikkuri heilui heti
Lokakuussa 2015 vallassa oli jo Juha Sipilän hallitus, jossa keskustan lisäksi olivat kokoomus ja perussuomalaiset. Sen säästötalkoiden kohteena olivat myös hoitoa tarvitsevat vanhukset. Vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitus esitettiin alennettavaksi 0,4:ään.
– On käsittämätöntä, miten paljon tämä hallitus voi kurittaa vanhuksia, kommentoi Pekonen.
– Niiltä, jotka voivat vielä asua kotona, leikataan asumistukia ja niiltä, jotka ovat laitoshoidossa, vähennetään hoitajia. Lääke- ja matkakorvauksista leikataan ja terveyskeskusmaksuja nostetaan. Palaute vanhuksilta on aivan lohdutonta.
– Onko hallituksen tavoitteena se, että tulevaisuudessa ne vanhukset, joilla ei ole varaa yksityiseen hoitoon tai lähellä asuvia, huolehtivia omaisia, vain säilötään johonkin ilman mahdollisuuksia hyvään hoitoon ja ihmisarvoiseen elämään? hän jatkoi.
Yksi hoitaja 18 asiakkaalle
SuPer kääntyi asiassa Euroopan neuvoston alaisen ihmisoikeuksia käsittelevän toimielimen puoleen.
SuPer havainnollisti 0,4:n mitoituksen tarkoittavan, että esimerkiksi 18 asukkaan yksikössä aamuvuorossa olisi kaksi ja ilta- sekä yövuoroissa molemmissa yksi hoitaja kolmen ollessa vapaapäivällä.
Hoivan politiikasta Helsingin yliopistossa väitellyt Hanna-Kaisa Hoppania totesi vanhushoivaa ohjattavan lukuisilla hallinnollisilla toimenpiteillä ja rakenne- ja lakiuudistuksilla, joihin liittyvät arvoratkaisut verhotaan välttämättömyyden retoriikkaan.
Laitoshoitoa on esimerkiksi karsittu kun taas kotihoidolle asetetut tavoitteet ilman riittävää resursointia ovat käytännössä johtaneet palvelujen laadun heikentämiseen: palvelutarjontaa on supistettu, palvelujen myöntämiskäytäntöjä on kiristetty ja asiakaskäyntien kestoja on lyhennetty. Vastuu valuu omaisille, jos sellaisia on.
Hoppania jatkoi, että viime vuosina on hivutettu läpi rakenteellisia uudistuksia, jotka käytännössä siirtävät vastuun enenevässä määrin yksilön omille harteille, perheille ja läheisille, tyypillisesti naisille.
Säästötavoite 70 miljoonaa
Marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat kertoivat, että vanhustenhuollon hoitajamitoitus on päätetty säilyttää ennallaan 0,5:ssä.
Kertomatta he jättivät, että mitoitukseen lasketaan jatkossa myös alalle kouluttamattomat työntekijät. Hallitus mahdollisti näin nykyistä pienemmän koulutetun hoitohenkilöstön määrän vanhustenhoidossa.
Vanhuspalveluista haettiin edelleen 70 miljoonan euron säästöjä. Silloinen peruspalveluministeri Juha Rehula vakuutti, että tämä voidaan tehdä niin, että koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset huolehtivat ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvitsevista ihmisistä.
– Nyt tässä laatusuosituksessa, joka on kokonaisuus, katsotaan muun muassa teknologian mahdollistaminen ja hyödyntäminen ja siinä koetetaan purkaa byrokratiaa, joka liittyy esimerkiksi yritysten lupakäytäntöihin ja niin edelleen. Semmoisilla tavoilla se 70 miljoonaa saadaan kasaan. Hoidon ja hoivan tasosta ei tingitä.
Laatusuositus vähensi koulutettuja
Viimeksi henkilöstömitoituksesta puhuttiin ennen nykyistä Esperi Caren skandaalia kesällä 2017.
Hallitus kiersi ikuisuuskiistaa vanhushoivan työntekijöiden määrästä uudella laatusuosituksella. Se vähensi hoivahenkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstömitoitukseen alettiin laskea entistä joustavammin perustein huolenpitoon osallistuvaa henkilöstöä niin, että mukaan laskettiin myös muut kuin alalle koulutetut työntekijät.
Kristiinankaupungissa Esperin toimintaan puuttunut Valvira kritisoi laatusuositusta tuoreeltaan voimakkaasti.
”Mikäli kyseinen suositus tulee luonnoksen mukaisena voimaan, se johtaa merkittäviin ongelmiin lupaviranomaisten lain soveltamista ja toimeenpanoa koskevassa työssä”, Valviran lausunnossa todettiin.
uutiskirje 
