Vasemmiston ehdokkaat nostavat eriarvoisuuden torjumisen ykkösteemaksi

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat mainitsevat tärkeimmäksi vaaliteemakseen eriarvoisuuden torjumisen. Se sisältää yhdenvertaisuuden vahvistamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

85 Kansan Uutisten kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta 21 mainitsi ensimmäisenä eriarvoisuuden.

– Yhteiskunnan perusta järkkyy eriarvoistumisen lisääntyessä. Pahoinvointi lisää epävarmuutta, rikollisuutta ja jakaa meidät hyväksyttyihin ja hylättyihin syrjäytymiskehitys, Albana Mustafi (Lappi) arvioi.

– Osa meistä ei enää ole pysynyt kelkassa ja tippuu kaikkien turvaverkkojen läpi syvään toivottomuuteen ja köyhyyteen. Tarvitsemme aidosti kannustavan yhteiskunnan, jossa ihmisille annetaan mahdollisuuksia jatkuvien alentavien rangaistusten sijaan, Mira-Veera Auer (Helsinki) sanoo.

– Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen on ollut ja on vasemmistolaisen työväenliikkeen historiallisesti tärkein tavoite ja omassa työssäni näen joka päivä, ettei se ole menettänyt tippaakaan ajankohtaisuuttaan, pohtii Laura Meriluoto (Savo-Karjala).

– Etenkin lasten ja nuorten eriarvoistuminen ja mielenterveysongelmat ja yksinhuoltajien asema huolestuttavat. Oikeistolaiselle eriarvoistavalle politiikalle ja vaihtoehdottomuudelle on laitettava stoppi, Aapo Niemi (Pirkanmaa) toteaa.

Tuhon partaalle

Toiseksi tärkeimmäksi teemaksi nousi ilmastonmuutoksen torjuminen, 13 mainintaa.

– Luonnontieteilijänä ymmärrän, millainen katastrofi on tulossa jos mitään ei tehdä. Länsimainen elämäntapa, vaikka onkin viihdyttävä, ajaa koko maapallon väestön tuhon partaalle jos nykymeno jatkuu, Nanna Tuovinen (Varsinais-Suomi) sanoo.

– Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen oikeudenmukaisella tavalla. Jotta lämpötilan nousu voidaan hillitä 1,5 asteeseen on päätöksiä tehtävä nyt, Silvia Modig, Helsinki, sanoo.

– Ilmastonmuutos on yksinkertaisesti kaikkeen tällä planeetalla tapahtuvaan toimintaan vaikuttava tekijä, joten kaikki muut teemat ovat alisteisia sille, toteaa Jaakko Jäntti (Satakunta).

– Yhteiskuntaa on rakennettava suuntaan, jossa riippuvuus fossiilisista polttoaineista on vähäisempää. Samalla, kun meidän on verotettava ja lainsäädännöllä ohjattava ympäristön kannalta kestämättömiä teollisuuden ja kuluttamisen muotoja, on meidän rakennettava yhteiskuntaa, jossa tavallinen elämä on mielekästä, Iikka Nikkinen, Pirkanmaa, vaatii.

Toimeentulo kaikille

Muita keskeisiä teemoja olivat keski- ja pienituloisten talouden turvaaminen (9), hyvinvoinnin turvaaminen (8), työelämäkysymykset (8), ja koulutukseen panostaminen (6).

– Meidän on taattava hyvinvointi kaikille, ilman että se on sidoksissa ammattiin, työllisyystilanteeseen, ikään, taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin määreisiin, sanoo Hanna Jokinen (Häme).

– Sipilän johtama oikeistohallitus on räikeästi laittanut pienituloisimmat maksajiksi talouden taantumassa eikä ole korjannut politiikkaansa talouden noustessa, Juho Kautto (Keski-Suomi) toteaa.

– Suomalaisten hyvinvointia on viime vuodet leikattu rajusti talouden varjolla. Nyt tilanteen on muututtava ja kaikista suomalaisista on alettava pitämään huolta eikä vain harvoista rikkaista, Mikko Aaltonen (Pirkanmaa) muistuttaa.

– Koko työelämän polku ammatillisesta koulutuksesta lähtien työllisyydenhoidon kautta eläköitymiseen asti tarvitsee muutosta, toteaa Tomi Nieminen (Varsinais-Suomi).

– Työnteon tulee olla aina kannattavaa ja palkitsevaa. Kannustinloukku on purettava perustulo-mallilla, sanoo Chau Nguyen (Uusimaa).

– Suomessa laadukkaiden peruspalveluiden pitää kohdistua jokaiseen ihmiseen, vauvasta vanhukseen. Painopiste pitää olla ennaltaehkäisevissä ja julkisissa palveluissa. Hyvinvointi tulee yhteiskunnalle edulliseksi, Anneli Lehto (Vaasa) toteaa.

– En halua elää Suomessa missä esimerkiksi sairaanhoitoa tai koulutusta saavat vain ne, joilla on siihen varaa, Satu Kosola (Pirkanmaa) sanoo.

Koulutuksella luodaan tulevaisuutta

– On välttämätöntä palauttaa määrärahoja ja resursseja koulutukseen. Suomen profiili maailmalla perustuu koulutuksen laatuun ja osaamiseen ja sen ylläpito on elintärkeää tulevaisuuden kannalta, Antti Astikainen (Kaakkois-Suomi) sanoo.

– Tiedon ja oppimisen arvostuksen ja resurssien nostaminen politiikassa. Koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja tutkimukseen pitää panostaa uudelleen ja tehdä tutkimukseen perustuvaa politiikkaa, ei enää ideologisia lehmänkauppoja ja leikkauksia, Petra Malin (Helsinki) kertoo tärkeimmistä teemoistaan.

– Koulutuksen kautta luodaan tulevaisuutta, kunhan järjestelmä todella mahdollistaa opiskelun ihan kaikille. Koulutusjärjestelmä, joka tavoittaa vähintään kymmenen vuoden ajan kaikki, voi tasata tehokkaasti sosio-ekonomisen taustan eroja, kunhan erot huomioidaan ja koulutuksessa kiinnitetään huomiota käytäntöihin joilla on joko eriarvoisuutta lisäävää tai poistavaa vaikutusta. Koulutus on myös yhteiskuntamme mahdollisuus pärjätä globaalissa maailmassa ja lisätä henkistä pääomaa, Elisa Lientola (Häme) toteaa.

Yhden tai kaksi mainintaa sai monta kymmentä eri teemaa alkaen mielenterveyspalveluista ja työttömien asemasta päättyen nuorten ongelmiin ja asumisen kalleuteen.

– Psykologina koen mielenterveyspalvelut erityisen tärkeäksi osaksi sotea, ja niiden parantamisessa on paljon tehtävää. Anna Vuorjoki (Helsinki) arvioi.

– Me nuoret olemme täällä nyt, meissä on myös hyvinvointivaltion tulevaisuus. Parasta mahdollista tulevaisuutta ei tehdä meidän elämästämme leikkaamalla, Mari Ikonen (Lappi) muistuttaa.

– Tarvitaan ratkaisuja asumisen tolkuttomaan kalleuteen, köyhyyden torjuntaan ja koulutusleikkausten perumiseen. Tarvitaan myös oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jolla tuloeroja tasataan ja verotus painotetaan nykyistä enemmän maksukyvyn mukaan, sanoo Pia Lohikoski (Uusimaa).