Hornet-hävittäjiä korvaavista hävittäjähankinnoista saattaa langeta Suomelle kestämättömän suuri lasku.
Kauppatieteiden tohtori, Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto varoittaa, että nykyaikaisten monitoimihävittäjien älytekniikka on kasvattamassa niiden elinaikaisia ylläpidon ja käytön kustannuksia suhteessa hävittäjien hintaan.
– Samalla elinkaarikustannukset – hankinta, ylläpito ja käyttö – nykyarvossa ovat kasvamassa per kone, varoittaa Lehto uusimmassa Ydin-lehdessä.
Onko Suomella varaa heittää vuosikymmeniä miljarditolkulla rahaa hävittäjiin?
Lehto on ollut toteuttamassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusta sotilasmenojen vaikutuksesta tuottavuuteen ja bruttokansantuotteeseen.
Hän muistuttaa, ettei Suomessa ole vieläkään yksiselitteistä arviota vuonna 1992 ostettujen Hornetien elinkaarikustannuksista.
Kustannusten vertailussa jää varaa arvailuille
HX-hankkeeksi nimetyn hävittäjähankintojen kilpailutuksessa hankkeen kustannusarvio on 7–10 miljardin haarukassa. Tästä odotetaan syntyvän teollista yhteistyötä vähintään 30 prosentin arvosta.
Lehdon mukaan teollisen yhteistyön merkitystä on helpompi vääristää kuin koneiden hintaa. Hän luettelee maailmalta useita esimerkkejä hävittäjähankintojen arvon noususta. Hinta voi jopa yli kaksinkertaistua, kuten Ison-Britannian hankinnoissa.
Kustannusten vertailu on hankalaa. Joku voi tarjota teollista yhteistyötä jopa 70 prosenttia hankintojen arvosta, kun taas jollain se on 30 prosenttia.
Teollisen yhteistyön ja hävittäjien tarjoushintojen yhteen sovittaminen saattaa osoittautua rakettitieteeksi. Lehto muistuttaa, että Hornetien vastakaupoissa oli kauppoja, jotka olisivat toteutuneet joka tapauksessa.
Hävittäjistä miljardilasku 30 vuoden ajan?
Lehdon mukaan Suomen HX-hankkeessa on kyse niin suurista rahoista, että sillä merkittävä vaikutus koko kansantalouteen.
– Ennakkokaavailussa F-35A on noussut jopa ykkössuosikiksi Suomen hävittäjäkonekilpailussa. Sen perusteella, miten sen elinkaarikustannuksia on Norjassa Ja Kanadassa arvioitu, 64 kappaletta maksaisi Suomelle 30 vuodessa 30–40 miljardia.
Hänestä on vaikea ymmärtää, miten Suomella olisi tähän varaa. Hankkeen kustannukset voivat paisua kansantalouden kannalta kestämättömäksi.
– Valitettavasti HX-hankkeen tarjouskilpailun rakennevika antaa puolustushallinnolle mahdollisuuden esittää kustannuksiltaan liian kallista vaihtoehtoa, Lehto muistuttaa.
Oman lisänsä tuo se, että hankkeen kotimaisuusaste on jäämässä selvästi alhaisemmaksi kuin keskimäärin puolustusvoimien hankinnoissa.
– Tämän vuoksi hanke syrjäyttää muita julkisia menoja tavanomaista enemmän ja sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on vielä negatiivisempi kuin sotilasmenojen kohdalla keskimäärin, kirjoittaa Lehto.
uutiskirje 
