Aula Research Oy selvitti Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimeksiannosta kansanedustajaehdokkaiden suhtautumista asiaan.
”Tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa, tulisi kriminalisoida ja maksaja tuomita rikoksesta” oli väittämä, johon kansanedustajaehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa kyselyssä. Vastaajista siis 82 prosenttia oli väittämän kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Kahdet työmarkkinat
PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo pitää kyselyn tuloksissa lohdullisena niille työntekijöille, jotka kamppailevat toimeentulo-ongelmien kanssa alipalkkauksen takia.
– Varsinkin maahanmuuttajat ja nuoret joutuvat useimmin kokemaan työehtojensa tietoista polkemista. Heidän tietämättömyyttään tai pelkoaan käytetään aivan liian usein hyväksi. Samalla kasvaa vaara, että meille syntyy kahdet työmarkkinat. Toisilla noudatetaan sääntöjä ja toisilla ei, toteaa Ylitalo.
Kyselyyn vastasi 378 eduskuntapuolueiden kansanedustajaehdokasta. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen ehdokkaat olivat vastaajista aktiivisimpia. Alipalkkauksen kriminalisointia kannatti eniten Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat. Vähiten asiaa kannattivat kokoomuslaiset, vaikka heistäkin enemmistö (55 prosenttia) suhtautui kriminalisointiin myönteisesti.
Nyt vilpillisille kilpailuetua
Ylitalon mielestä kyselyn tulos antaa toivoa, että poliittiset päättäjät olisivat valmiita laittamaan stopin ihmisten hyväksikäytölle ja asia voisi edetä tulevassa eduskunnassa hallituspohjasta riippumatta. Hän haluaa muistuttaa, että tietoisen alipalkkauksen torjuminen edistää myös kunnollisten työnantajien tilannetta.
– On kohtuutonta, että vilpilliset työnantajat saavat kilpailuetua palkkoja polkemalla, josta kärsijöinä ovat työntekijöiden lisäksi kunnolliset työnantajat, jotka hoitavat velvoitteensa lakien ja sopimusten mukaisesti.
uutiskirje 
