Amnesty International julkaisi keskiviikkona tutkimuksen raiskauksista ja rikosprosesseista Pohjoismaissa. Tasa-arvosta tunnetuissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa raiskaustilastot ovat karua luettavaa ja rankaisemattomuus yleistä.
Taustalla vaikuttavat Amnestyn mukaan muun muassa puutteellinen lainsäädäntö ja raiskausmyytit. Tutkimusta varten kussakin maassa on haastateltu raiskauksesta selviytyneitä sekä viranomaisia. Tanskassa ja Suomessa on lisäksi analysoitu viranomaisratkaisuja.
Amnestyn Time for Change: Justice for rape survivors in the Nordic countries -tutkimus kertoo, että Pohjoismaissa oikeusjärjestelmä pettää seksuaalista väkivaltaa kohdanneet liian usein. Raiskaustilastot ovat häkellyttävän korkeat niin Tanskassa, Suomessa, Norjassa kuin Ruotsissakin.
Puutteellinen lainsäädäntö ja raiskausmyytit vaikuttavat.
Suomea koskeva tutkimusosio Oikeuksien arpapeli: Naisiin kohdistuvat raiskausrikokset ja uhrin oikeuksien toteutuminen Suomessa julkaistiin maaliskuun alussa.
Myös Tanskaa koskeva tutkimusosuus julkaistiin maaliskuussa. Time for Change on seurantatutkimus vuonna 2008 julkaistulle Case Closed: Rape and human rightsin the Nordic countries -tutkimukselle.
Rankaisemattomuus
Vaikka tilanne ei ole samanlainen kaikissa neljässä Pohjoismaassa, maiden oikeusjärjestelmissä on samankaltaisuuksia siinä, kuinka ne sivuuttavat, kiistävät ja hiljaisesti hyväksyvät naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan, todetaan Amnestyn tiedotteessa.
Moni raiskaaja ei saa tuomiota tekemästään rikoksesta. Pohjoismaissa rankaisemattomuuteen vaikuttavat puutteellinen lainsäädäntö, stereotypiat ja haitalliset raiskausmyytit.
– Leimaantumisen pelko ja epäluottamus oikeusjärjestelmään johtavat siihen, että naiset ja tytöt eivät ilmoita viranomaisille kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta – ja ne jotka siitä kertovat, joutuvat toistuvasti pettymään piittaamattomiin ja ennakko-oletuksiin perustuviin rikosprosesseihin ja vanhentuneisiin lakeihin, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo tiedotteessa.
Suostumusperusta tarvitaan
Suomessa, Tanskassa ja Norjassa raiskausta ei määritellä suostumuksen puutteen perusteella, toisin kuin Ruotsissa. Raiskauksen määritelmä perustuu sen sijaan teossa käytettyyn väkivaltaan tai uhrin kyvyttömyyteen vastustaa tekoa esimerkiksi unen tai päihtymystilan takia.
Olettamus siitä, että uhri on antanut suostumuksensa, mikäli ei ole vastustanut, on ongelmallinen. Asiantuntijat ovat todenneet, että lamaantuminen on yleinen psykologinen ja fysiologinen reaktio seksuaalista väkivaltaa kohdatessa.
Myös kansainväliset ihmisoikeusstandardit, kuten Istanbulin sopimus, edellyttävät suostumusperustaista lakia. Kaikki Pohjoismaat ovat ratifioineet Istanbulin sopimuksen.
Suomessa vain kolmasosa oikeuteen
Suomessa tehtyjen rikosuhritutkimusten mukaan noin 50 000 naista joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan uhriksi. Suurin osa näistä rikoksista ei koskaan tule poliisin tietoon. Vuonna 2017 poliisi kirjasi 1 245 epäiltyä raiskausta, joista vain yksi kolmasosa päätyi oikeuskäsittelyyn. Langettava tuomio annettiin 209 raiskauksesta.
Amnestyn tutkimukseen haastatellut uhrit kuvailivat rikosprosesseja – lopputuloksesta riippumatta – stressaaviksi, pelottaviksi ja leimaaviksi.
Suomessa Suostumus2018-kansalaisaloite keräsi yli 55 000 allekirjoitusta ja se etenee tulevan eduskunnan käsiteltäväksi.
Myös oikeusministeriö on laatimassa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta, joka vahvistaisi suostumuksen merkitystä. Eduskunta on vahvistanut toimeksiannon.
Norjassa myytit vaikuttavat
Haitallisten raiskausmyyttien takia Norjassa monet raiskausten uhrit kokevat vaikeaksi ilmoittaa rikoksesta poliisille tai hakea lääkärin apua.
Harva ilmoittaakin raiskauksesta poliiseille. Ilmoittaneilla taas on edessään pitkä ja usein puutteellinen oikeusprosessi. Sukupuolistereotypiat ja raiskausmyytit vaikuttavat myös siihen, kuinka raiskausrikoksia käsitellään oikeudenkäynneissä.
Stereotypioihin perustuvat asenteet voivat johtaa rikoksen vähättelyyn. Esimerkiksi yksi tutkimukseen haastateltu syyttäjä totesi: “Minulla on ollut paljon opiskelijatapauksia. Kunnollisia, nuoria miehiä, jotka ovat tehneet jotain typerää. Ei ole helppoa tuomita opiskelijaa, joka on tullut kaupunkiin hankkimaan hyvän koulutuksen ja käyttäytyy oikeusistunnossa hyvin. Hän oli humalassa ja kiimainen ja teki jotain typerää.”
Amnesty Internationalin haastattelemat raiskauksesta selviytyneet kertoivat, että poliisien haastattelut olivat kuitenkin korkeatasoisia. Haastattelijat ovat koulutuksen saaneita asiantuntijoita.
Ruotsissa vähän syytteitä
Ruotsi hyväksyi suostumusperustaisen raiskauslain vuonna 2018. Lainmuutos on tärkeä askel, vaikka vielä on liian aikaista arvioida, millainen lain vaikutus on.
Suostumusperustainen laki ei Amnestyn mukaan kuitenkaan vielä riitä.
Ruotsissa huomio olisi nyt keskitettävä oikeusjärjestelmään, ja erityisesti poliisin tapaan käsitellä raiskaustapauksia. Eri viranomaisten edustajat korostivat haastatteluissa, että seksuaalirikoksia tutkittaessa hyviä käytäntöjä sovellettiin epäjohdonmukaisesti, mikä johti tulosten viivästymiseen.
Raiskausuhrit taas kertoivat, että kuulusteluiden toteuttamisessa oli kohtuuttomia viivästymiä, vaikka epäilty oli tunnistettu ja poliisin tiedossa.
”Jos kaikki olisi tehty kunnolla alusta asti, olisin saanut oikeutta tähän päivään mennessä. Kaikki toiveet oikeudesta ja hyvityksestä, ja lopulta – ei mitään. Koko juttu jäi vain yhdeksi oliisiraportiksi”, kuvaili yksi haastatelluista selviytyjistä.
Korkeista raiskaustilastoista huolimatta hyvin harva tapaus johtaa syytteeseen – vuonna 2017 syyte nostettiin vain 6 prosentissa poliisille ilmoitetuista raiskaustapauksista. Alhaiset syyte- ja tuomioluvut syövät uskoa oikeuslaitokseen.
Tanskassa lakimuutos esillä
Niin ikään Tanskassa vain harva ilmoittaa raiskauksesta poliisille ja ilmoittaneiden on vaikea saada asiaansa käsittelyyn tai saada rikokselle tuomiota.
Vuonna 2017 peräti 24 000 naista tuli raiskatuksi tai oli raiskausyrityksen kohteena. Näistä tapauksista vain 890 ilmoitettiin poliisille, ilmoitetuista 535 johti syytteeseen ja vain 94 tapausta toi tekijälle tuomion.
Amnesty International julkaisi maaliskuussa Tanskaa koskevan tutkimusosuuden, minkä jälkeen pääministeri ilmoitti, että hänen hallituksensa tukee suostumusperustaista raiskauslainsäädäntöä. Lakimuutoksesta on tarkoitus käydä keskustelu parlamentissa tällä viikolla.
Tarvitaan asennemuutos
– Raiskauslainsäädännön muuttaminen Pohjoismaissa on keskeinen askel kohti asenteiden muuttamista ja oikeudenmukaisuutta, mutta se ei vielä riitä institutionaalisen ja sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi, Kumi Naidoo sanoo tiedotteessa.
– Viranomaisten on ryhdyttävä toimiin raiskausmyyttien ja sukupuolistereotypioiden purkamiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Raiskauksesta selvinneiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulee saada riittävää ja jatkuvaa koulutusta. Tarvitaan laveampaa seksuaalikasvatusta ja tietoisuuden lisäämistä nuoresta iästä lähtien.
uutiskirje 