Ilmastonmuutos on noussut suomalaisten nuorten tärkeimmäksi huolenaiheeksi. Tämä on näkynyt kuluvana keväänä erityisesti koululaisten ilmastolakkoina.
Greta Thunbergin esimerkki on kantautunut myös Joensuuhun. Peruskoululaisten toinen ilmastolakko keräsi järjestäjien mukaan 250 nuorta mielenosoitusmarssille.
Yhdeksäsluokkalaisen Jenni Palukan mukaan Joensuussa lakkoja on järjestämässä aktiivinen 10–20 nuoren porukka.
”Mun kaverin kanssa aina käydään diippejä keskusteluja ja niissä oppii paljon.”
– Olen lukenut lehtiä ja kattonut telkkaria ja sieltä on tullut tietoa, ja koska ne tuntuu niin isoilta asioilta, niin on pakko saada tehdä jotain, koska kaikki eivät tee. Muuten tulee kauhee ahdistus, että en tee mitään, toteaa Palukka kysyttäessä mistä halu toimia kumpuaa.
Myös muut joensuulaiset nuoret ilmastoaktivistit nostavat ilmastonmuutoksen aiheuttaman ahdistuksen yhdeksi tärkeäksi syyksi toimia.
Nuoret korostavat ahdistuksen aiheuttamaa ristiriitaa, jossa omat teot tuntuvat riittämättömiltä, mutta samalla toimiminen onneksi helpottaa ahdistusta.
– Parempi se, kuin olla tekemättä mitään. Mius-
ta tää tuntuu hyvältä, ja se vaikuttaa asioihin. Luulen, että vuosi 2019 tullaan muistamaan lakoista, toteaa Aino Korpinen.
Mielenosoitusten organisointia nuoret pitävät helppona.
– Eihän se ole kuin järjestää ja jakaa tehtävät, naurahtavat yläkoulua käyvät Korpinen ja Oskari Mehtätalo.
Tietoa netistä ja uutisista
Nuoret kritisoivat ilmastonmuutoksen käsittelyä peruskouluissa ja kertovat tärkeimmäksi tietolähteikseen internetin ja myös englanninkieliset uutislähteet. Nykymuotoinen yhteiskuntaopin opettaminen ei nuorten mukaan innosta vaikuttamiseen.
Uutisten lukemisen lisäksi nuoret korostavat toisiltaan oppimista.
– Mun kaverin kanssa aina käydään diippejä keskusteluja ja niissä oppii paljon, kertoo Yhteiskoulun lukiosta tänä keväänä valmistuva Emilia Hakkarainen ja jatkaa:
– Nuorten seuraamien ihmisten tulisi myös nostaa tätä kysymystä näkyviin. Ei niinkään markkinointiyhteistyötä ja krääsän mainostamista tubessa.
Nuoret vaativat valtiotasolla suuria muutoksia ja esimerkiksi verotuksella ohjaamista kestävämpään kulutukseen.
Yhteiskoulun lukiossa abivuottaan viettävä Tilhi Junninen korostaa myös, kuinka tärkeää on osoittaa, ettei ekologisempi elämäntapa tarkoita huonompaa elintasoa tai ikävämpää elämää. Aiheesta puhumista nuoret pitävät yhtenä tärkeimpänä omana vaikutuskeinonaan.
Ilmastolakkoon ja äänestämään
Perjantaina 5.4. järjestetään Opiskelijoiden ilmastolakko. Sen ydintiimissä mukana olevat, jyväskyläläiset opiskelijat Katri Kortelainen ja Riikka Leinonen kertovat ajatuksen lakkoon tulleen osaksi nuorempien järjestämien globaalien ilmastolakkojen innoittamana. Lakon tarkoituksena on viestittää päättäjille, että ilmastopolitiikan on muututtava, ja opiskelijat ovat valmiita toimimaan sen puolesta.
Äänestämään innostaminen on yksi lakon päätavoitteista. Viestinä on, että äänestäkää nuoria, äänestäkää ympäristötietoisia ja äänestäkää vain niitä, jotka on oikeasti valmiita toimimaan.
Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2028, metsienhakkuita ei saa lisätä ja fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon vuoteen 2035 mennessä, opiskelijat vaativat.
– Vaadimme kunnianhimoisia ilmastotoimia toteutettaviksi jo ensi vaalikaudella. Yhteiskunnan rakenteiden on muututtava, jos ja kun aiom-
me rajoittaa ilmastonlämpenemisen 1,5 asteeseen, Kortelainen kertoo tavoitteista.
Myös ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-kampanja pyrkii nostamaan ilmastonmuutoksen tulevien eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi. Heti opiskelijoiden ilmastolakon jälkeen 6.4. järjestetään Helsingissä Ilmastomarssi #2.
Vapaaehtoisena järjestämisessä mukana oleva Katja Hintikainen kertoo marssin olevan tarkoituksella keskellä kiireisintä vaalikampanjointia.
– Haluamme muistuttaa ilmastonmuutoksen hillinnän olevan seuraavan hallituskauden tärkein tehtävä. Halusimme järjestää marssin vaalikevään keskellä ja osallistua näin ilmastopolitiikasta käytävään keskusteluun ihan vaalipäivän alla.
Hintikainen kertoo nuorten ilmastolakkoilun olevan terve merkki nuorison huolestumisesta. Monien muiden haastateltujen kanssa hän on yhtä mieltä, että erityisesti viimeisin IPCC-raportti herätti suomalaiset ymmärtämään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireen.
– Olen itse tehnyt kymmenisen vuotta hommia ilmastovaikuttamisen kanssa ja nyt yhtäkkiä tuntui, että en ollut enää osa pientä vähemmistöä. Kaikki puhuivat ilmastonmuutoksesta.
uutiskirje 