Suomalaisten hiilijalanjälki on vuoden 2008 pientä notkahdusta lukuun ottamatta kasvanut koko 2000-luvun. Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki oli 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2016. Se oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000, mikä johtuu suurelta osin kulutusmenojen kasvusta, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015.
– Vaikka kulutuksessa on tapahtunut päästöjen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, kokonaiskuva on huolestuttava. Teknologian kehittyminen entistä vähähiilisemmäksi ja kulutuksen suuntautuminen vähäpäästöisempiin kulutushyödykkeisiin ovat hillinneet hiilijalanjäljen kasvua jonkin verran. Teknologinen ja rakenteellinen muutos ei kuitenkaan ole ollut riittävän nopeaa, jotta se taittaisi kulutusmenojen kasvun vaikutusta, sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Liikkuminen ja asuminen suurimmat päästölähteet
Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä 30 prosenttia, asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö 29 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 19 prosenttia, ja muut tavarat ja palvelut 22 prosenttia vuonna 2016.
Asumisen osuus on laskenut ja muiden tavaroiden ja palveluiden noussut vuoden 2000 tasosta.
Ensimmäisen kerran nyt on laskettu myös Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki. Se oli 8,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2015. Hiilijalanjäljestä 21 prosenttia aiheutui valtion, 57 prosenttia kuntien ja 22 prosenttia kuntayhtymien hankinnoista.
Hallinnonaloista eniten kasvihuonekaasupäästöjä hankinnoillaan aiheutti puolustusministeriön hallinnonala, seuraavaksi suurimmat olivat liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat.
Suurimmat päästöt aiheuttivat lämmön ja sähkön hankinnat, rakennuspalvelut, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä.
– Kulutusperäisten päästöjen vähentäminen edellyttää kotimaan energiantuotannon ja muiden valmistusprosessien muuttamista vähähiilisiksi. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla ohjataan kotitalouksia, kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion organisaatioita valitsemaan pienen hiilijalanjäljen omaavia tavaroita ja palveluja, sanoo tutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.
uutiskirje 