Vaalikampanjoissa on loppukirin aika. Ennakkoäänestys päättyi tiistaina, mutta valtaosa äänistä on vielä antamatta. Ja vaikka moni äänestäjistä onkin jo valinnut puolueensa, on eri arvioiden mukaan reilut 750 000 ääntä vielä jaossa.
– Vaalivoitto tehdään nyt, tiivistää vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.
Viime viikot niin ehdokkaat kuin heidän tukiryhmänsä sekä muut puolueaktiivit ovat kiertäneet vaalipiirejään hengästyttävää tahtia. Leppänen toivoo heidän jaksavan vielä viimeiset päivät ennen äänestyspäivää.
– Kaikkien kannattaa tehdä vielä 1–2 asiaa enemmän kuin ovat suunnitelleet.
Vaaliviikolla julkaistut gallupit eivät Leppästä pelota. Äänestyspäätöksen tekevät lopulta ihmiset.
– Liikkuvat äänestäjät ovat nyt liikkeellä. Nyt on aika tehdä veretliikauttava vaalivoitto, Leppänen sanoo.
Hän puhuu tarkoituksella veret liikkeelle laittavasta voitosta, koska kukaan ei Leppäsen mukaan halua seisauttaa veren kulkemista. Siinä käy nimittäin huonosti.
KU käy tässä jutussa läpi vaalipiirikohtaisesti vasemmistoliiton tilanteen ja paikkatavoitteen. Yhdenkään ehdokkaan nimeä (paitsi puheenjohtajan) ei mainita, koska puolueen pää-äänenkannattaja ei halua ottaa kantaa kenenkään puolesta. Kaikki ehdokkaat ovat hyviä.
Helsinki
Vasemmisto on pitkään ollut nousussa Helsingissä, etenkin nuoremman väestön parissa. Tällä hetkellä kansanedustajia on kaksi, mutta tavoitteena on nostaa paikkaluku kolmeen.
Tavoite on kova, mutta ei lainkaan mahdoton. Tiedotusvälineet ovat keskittyneet hehkuttamaan vihreiden listaa, mutta vasemmistolla on niin ikään tarjota todella kova lista.
Vasemmiston ongelma vihreisiin nähden on siinä, että Helsingin lähiöissä äänestetään laiskemmin kuin kantakaupungissa. Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä parempi tulos vasemmistolle.
Kaikkiaan kansanedustajia valitaan pääkaupungista 22.
Uusimaa
Uusimaa alkaa kokonsa puolesta olla järjettömän kokoinen vaalipiiri. Sieltä valitaan kaikkiaan 36 kansanedustajaa. Näihin vaaleihin paikkamäärä kasvoi yhdellä, kun Savo-Karjalasta siirtyi väestömuutoksen vuoksi yksi kansanedustajan paikka Uudellemaalle.
Tämä on johtanut siihen, että suuret puolueet panostavat Uudellemaalle todella paljon. Vasemmistoliitolle Uusimaa on pitkään ollut siinä mielessä ongelmallinen, että niin 2011 kuin 2015 paikkoja tuli vain yksi. Nyt tavoitteena on kasvattaa paikkaluku kahteen. Tätä myös gallupit tukevat.
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomessa jaossa on 17 paikkaa. Vuonna 2015 Li Andersson keräsi yli 15 000 ääntä. Tällä kertaa tulossa on todennäköisesti vielä kovempi tulos.
Kaksi paikkaa säilyy varmasti, mutta kolmas olisi melkoinen yllätys.
Satakunta
Satakunnasta valitaan eduskuntaan kahdeksan kansanedustajaa. Vasemmistoliitolla on vuodesta 2003 ollut vaalipiiristä yksi kansanedustaja, ja näin tullee myös vaalien jälkeen olemaan.
Vaikka puoluesihteeri alussa sanoikin, että gallupit eivät äänestä, niin maaliskuussa tehty alueellinen kannatusmittaus osoitti vasemmistolle viime vaaleja kovempaa kannatusta. Kahteen paikkaan se ei kuitenkaan riitä.
Häme
Hämeessä tarjolla on neljätoista paikkaa. Satakunnan tavoin alueellinen kannatusmittaus näyttää vasemmistoliiton kannatuksen nousseen, mutta nykyistä yhtä paikkaa enempää se tuskin tuo.
Pirkanmaa
Pirkanmaalla kamppaillaan 19:stä kansanedustajan paikasta. Vasemmistoliiton yhtä paikkaa ei uhkaa mikään. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa paikkaluku kahteen.
Tavoite ei ole mahdoton mutta vaatii kliseisesti sanottuna kaiken onnistumista. Viime vaaleissa toinen paikka jäi noin puolentoista tuhannen äänen päähän.
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on vasemmistoliitolle vaikea vaalipiiri. Paikkoja on jaossa kaikkiaan 17. Vasemmistoliiton tavoitteena on yksi paikka, mikä on mahdollista mutta vaatii paitsi kovaa tulosta myös odotusten ylittymistä.
Kaakkois-Suomesta on kadonnut neljän vuoden aikana yli 10 000 äänestäjää, mikä tuo oman mausteensa vaalitaistoon.
Savo-Karjala
Vaalipiiri on nyt käytössä toisen kerran eduskuntavaaleissa. Kuten aiemmin todettiin, väestön väheneminen vei yhden kansanedustajan paikan. Nyt Savo-Karjalasta valitaan viisitoista kansanedustajaa.
Vasemmistoliitolla on yksi kansanedustaja, ja tavoitteena on saada toinen ehdokas läpi. Kuten Pirkanmaalla myös Savo-Karjalassa tavoite on erittäin kova, mutta kaiken onnistuessa mahdollinen.
Vaasa
Vaasa on Kaakkois-Suomen tavoin hankala tapaus. Vahvasti kaksikielisessä vaalipiirissä tavoitteena on yksi paikka, mikä vaatii samaa kuin Kaakkois-Suomessa. Kansanedustajia vahvasti kaksikielisestä vaalipiiristä valitaan 16.
Keski-Suomi
Keski-Suomesta valitaan eduskuntaan 10 kansanedustajaa. Neljä vuotta sitten vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa alle 40 äänellä. Nyt se tulee mielipidemittausten mukaan takaisin. Kuten muuallakin, vasemmiston lista on hyvä ja kattava.
Oulu
Vaalipiiristä nousee eduskuntaan 18 kansanedustajaa. Tämän vaalipiirin nimi huijaa, sillä siihen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu vielä päälle.
Vasemmistoliitolla on kova ja alueellisesti kattava lista, minkä vuoksi tavoite ei ole lainkaan mahdoton. Tavoitteena on nimittäin kasvattaa vaalipiirin paikkamäärä kahdesta kolmeen.
Lappi
Seitsemän paikkaa, kokonaispinta-ala noin 100 000 neliökilometriä. Maantieteellisesti siis suurin, mutta kansanedustajien määrässä mitattuna pienin vaalipiiri.
Vasemmistoliitolla on Lapissa yksi kansanedustaja, ja näin tulee todennäköisesti myös vaalien jälkeen olemaan. Kaiken mennessä nappiin toinen paikka on mahdollinen.
uutiskirje 
