Annika Lapintie: Tehtävä suoritettu

Vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja Annika Lapintie sulkee mielellään perustuslakivaliokunnan huoneen oven perässään viimeistä kertaa. Turkulainen Lapintie on ollut kansanedustajana 24 vuotta. Hän ei enää asettunut ehdolle.

– Aikansa kutakin. Tämä tinki on nyt suoritettu, hän sanoo.

Viimeisen kauden Lapintie toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

– Se on ihan kruunannut kansanedustajuuden, hän sanoo ja kiittää pestistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Aino-Kaisa Pekosta.

– Aino-Kaisa oli eduskuntaryhmien välisissä neuvotteluissa niin taitava ja rohkea, että uskalsi ottaa meille tämän tärkeän tehtävän. Luulin, että hän laski leikkiä, kun hän kertoi siitä.

Ennen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuus ei ole ollut vapaana siinä vaiheessa, kun vasemmistoliitto on päässyt valitsemaan.

Nyt se saatiin, ja vasemmistoliiton ryhmästä Lapintie oli selvä valinta perustuslakivaliokunnan johtoon. Hänen juristin koulutuksensa sopi tehtävään, ja hän on ollut vuosia valiokunnan jäsen ja varajäsen. Lisäksi hän on edustanut vasemmistoliittoa useissa perustuslakia käsitelleissä komiteoissa vuosien varrella.

Omansalainen valiokunta

Lapintietä ei koskaan valittu ministeriksi. Häntä se ei harmita.

– Varmaan jokainen poliitikko haluaisi ministeriksi, mutta me olemme olleet aika vähän hallituksessa ja meillä ollut vähän ministeripaikkoja, hän sanoo.

– Minä jalat maassa olevana pragmaattisena ihmisenä ymmärrän, että kun on jaossa vain muutama paikka, kaikki eivät voi niitä saada. Huomioon pitää ottaa ministereistä päätettäessä niin sukupuolijakauma kuin alueellinen edustus,

Ei voi olla lainsäätäjän tehtävä luoda maahan hallinnollista kaaosta.

Lapintie toimi yhdeksän vuotta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

– Ryhmänjohtajalla täytyy olla mielipide mihin vain milloin vain. Nyt pääsin keskittymään pelkästään perustuslailliseen arviointiin.

Lapintie korostaa, että perustuslakivaliokunta on aivan omansalainen verrattuna muihin eduskunnan valiokuntiin.

– Se käsittelee kaikkien ministeriöiden ja valiokuntien asioita, mutta tarkastelunäkökulma on aina nimenomaan se, että katsotaan hallituksen esityksen perustuslaillisuutta ja sitä, että se että vastaa ihmisoikeussopimuksia.

– Perustuslakivaliokuntaa on aina pidetty äärimmäisen vaikeaselkoisena ja työläänä ja sitä se onkin.

Lapintie korostaa, että perustuslakivaliokunnassa ei voi työskennellä hallituksen tai opposition edustajan roolissa tai oman ryhmänsä mielen mukaan.

– Eduskuntaryhmä ei voi sanella jäsenille, että näin joku asia menee perustuslaillisesti, hän toteaa.

Hän arvioi, että sosiaali- ja terveysuudistuksen kohdalla hallituspuolueiden edustajat ovat saattaneet kuulla omista puolueistaan ihmettelyä.

– Kun pidetään 12 tunnin kokouksia parin viikon ajan ja on paineita, saattaa syntyä kiehuntaa. Mutta sanoisin, että sitä on ollut äärimmäisen vähän.

Tavatonta arvostelua

Lapintietä harmittaa asiantuntijuuden mätkiminen.

– Aiemmin toki oli kansanedustajia, jotka käyttivät värikästä kieltä. Esimerkiksi kokoomuksen Ben Zyskowicz on kritisoinut sitä, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät riittävästi haasta asiantuntijoiden mielipiteitä.

– Mutta tällä vaalikaudella on ollut tavatonta se, että ministerit ovat hyökänneet tällaisen instituution arvovallan kimppuun.

Hän viittaa Alexander Stubbiin, josta oli tulossa valtiovarainministeri, kun hän sanoi, että professoreilla on kolme syytä ryhtyä professoreiksi, eli kesä-, heinä- ja elokuu. Samoihin aikoihin pääministeri totesi, että tämä hallitus ei tarvitse kaiken maailman dosenttien mielipiteitä. Ja vielä hallituskauden lopuksi puolustusministeri puhui perustuslakitalebaneista.

– Olen ollut vaikuttunut siitä, miten tämä valiokunta kaiken tämän huoneen ulkopuolella olleen kiehunnan jälkeen on pystynyt tekemään perustuslaillisuuden arvioinnin, Lapintie sanoo ja muistuttaa siitä, miksi valiokunta kuulee asiantuntijoita.

– Ihan eduskunnan puhemiesneuvoston päättämän valiokuntaoppaan mukaan asiantuntijoita kuullaan asiaan perehtymiseksi. Tämä valiokunta käyttää asiantuntijoita erityisen paljon, mutta niin kaikkien muidenkin valiokuntien pitää tehdä, että tulee tosiasiapohjainen arviointi.

Lapintie toteaa, että asiantuntijoiden tehtävä on tuoda esiin ongelmat.

– Heidän tehtävänsä ei ole kehua. Siitä voi tulla vinoutunut näkemys, että he vain haukkuvat. Ne asiat, joissa on ongelmia, päätyvät sitten julkisuuteen.

Perustuslaillisuuden arviointia ei pidä nähdä lainsäädännön hidasteena.

– Toivottavasti kansalaisetkin näkevät sen, että meillä on perustuslaki turvaamassa heidän perusoikeutensa. Järjestelmä on luotu, jotta eduskunnasta ei lähtisi lakeja, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa.

– Perustuslaissahan on myös sosiaaliset, sivistykselliset ja taloudelliset oikeudet. Tehtävämme on arvioida, onko hallituksen esitys esimerkiksi sellainen, että julkisen vallan velvoite turvata sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille toteutuu.

Megaluokan asiat

Lapintie luettelee kolme megaluokan asiaa, jotka ovat leimanneet perustuslakivaliokunnassa päättynyttä vaalikautta: sote, tiedustelulainsäädäntö ja tietosuoja-asetuksen toimeenpano Suomen lainsäädäntöön.

Päättyneellä vaalikaudella soteuudistus on puhuttanut perustuslakivaliokunnan töistä eniten.

– Sotessa mittaluokka oli valtava. Sillä oltiin tuomassa kokonainen uusi hallinnon taso, uudistamassa satavuotias hallinto. Sitten vielä yksityisten yritysten rooli nousi niin isoksi, että julkisen vallan velvollisuus turvata kansalaisille sote-palvelut muuttui mahdottomaksi, Lapintie sanoo.

Ongelman koko alkoi hahmottua viimeistään kesällä 2017.

– Sotessa nousivat esiin ongelmina tietosuoja, asiakassuunnitelma, julkisen vallan mahdollisuus turvata palvelut, julkisen vallan toimintarahoitus. Sitten kuvaan tuli myös EU-ulottuvuus sen suhteen, onko se enää julkisen vallan toimintaa, jos yksityiset yritykset tulevat markkinoille.

– Valinnanvapaus oli erittäin ongelmallinen, koska ei ollut takeita siitä, että julkinen valta kaiken yksityistämisen jälkeen pystyy tekemään tehtävänsä eli turvaamaan kansalaisten oikeudet.

Hallitus saikin esityksen takaisin valmisteltavakseen, mutta yhä vuotta myöhemmin, kesällä 2018, samoissa asioissa oli isoja ongelmia.

– Silloin totesimme, että sosiaali- ja terveysvaliokunta pystyy ne korjaamaan, jos sille annetaan riittävästi aikaa.

Aika ei riittänyt.

– Pääsyy soten kaatumiseen oli se, että tehtiin niin valtava paketti. Jo kesällä 2017 sote-asiantuntijat ja perustuslakiasiantuntijat totesivat, että syntyisi hallinnon ja terveydenhuollon kaaos, joka ei voi taata ihmisille turvallista hoitoa, Lapintie kertoo.

– Ei voi olla lainsäätäjän tehtävä luoda maahan hallinnollista kaaosta. Ja onko tarkoituksenmukaista esimerkiksi perustaa maakuntia, jotka eivät selviydy tehtävistään?

Hengähtämisen aika

Annika Lapintie sanoo, ettei tiedä, mitä alkaa tehdä.

– Ajattelin hengähtää ja katsella maailman menoa.

Hän aikoo kuitenkin ehtiä nähdä kolmea pientä lastenlastaan enemmän.

– Lisäksi olemme saaristossa paljon. Kevät varsinkin on aivan ihana, kun muuttolinnut tulevat.

Puoliso Pyry Lapintie on jo ollut jonkin aikaa eläkkeellä.

– Häntä vähän pelottaa minun kotiin jäämiseni, Lapintie veistelee.

– Hän kysyi, että en kai ala komennella häntä, kun minulla ei ole kuulemma tarpeeksi tekemistä. Mutta enköhän jotain keksi.

Politiikkaa hän aikoo seurata mutta ei osallistua siihen.

Hän arvioi, että vasemmistoliiton tilanne on hyvä, koska hän ei edes tunne enää sen ehdokkaita ja toimijoita.

 He ovat ihan nuoria ja uusia, mikä on todella hyvä merkki. On selvästi tapahtunut iso muutos ja uudistuminen.