Yli 30 vuotta sitten Rakennusliittoon tullut ja vuodesta 2003 lähtien liiton varapuheenjohtajana toiminut Kyösti Suokas jätti kesäkuun alussa tehtävänsä seuraajalleen. Viimeiset työkuukaudet vuoden loppuun asti hän toimii muissa tehtävissä. Nyt on hyvä hetki vetää yhteen pitkän työuran kokemuksia.
Suokas kiittelee toukokuussa pidettyä Rakennusliiton liittokokousta, joka oli keskusteleva ja ilmapiiriltään vapautunut.
– Syy antoisaan kokoukseen on se, että liitto ei harrasta puoluepolitiikkaa.
– Selvisimme EU:n itälaajentumisen ”tsunamista” kohtuullisesti. Sitä ei haluta takaisin.
SAK-laisissa liitoissa vallalla oleva poliittinen ryhmätoiminta on Suokaan mielestä tuhon tie.
– Nyt on viimeinen hetki luopua siitä.
Ammattiliitto ei voi olla ihmisiä houkutteleva kansanliike, jos organisaatio perustuu syrjinnälle, jolle annetaan oikeutus jäsenkirjan perusteella.
Suokas arvostelee tilannetta, jossa henkilö, jolla ei ole oikeanlaista jäsenkirjaa, voidaan jättää ulos ay-toiminnasta.
– Ja sallitaan jopa työpaikkakiusaaminen jäsenkirjan perusteella, hän lisää.
Kyse vallasta
Ay-toiminta on sisäpiirihommaa, jossa pitää osoittaa poliittista uskottavuutta.
– Kaikki tietävät tämän. Ja sen, että näin vallanpitäjät haluavat varmistaa valtansa.
Nyt on Suokkaan mukaan korkea aika lopettaa poliittinen ryhmätoiminta.
– Jos ay-liikkeeseen halutaan uusia jäseniä ja aktiivisia toimijoita, nuoria lahjakkaita ihmisiä, jotka haluavat oikein sielunsa puolesta tulla tekemään töitä, niin heitä ei voi puoluejäsenyydellä ja uskollisuusvaloilla saada.
Rakennusliitossa ei ole enää vuosiin kyselty jäsenkirjoja. Tehtäviin valitaan parhaat ihmiset siitä riippumatta mihin ryhmään he kuuluvat.
– Tämän seurauksena meillä on valtavasti nuoria jäseniä ja aktiiveja ja luottamusmiehiä. Ja nyt voidaan saada hyviä lakimiehiä ja toimitsijoita, koska enää ei tarvitse vaatia puoluekirjaa.
Suokas lisää vielä, puoluepolitiikan riisuminen pois ammattiliitosta ei tarkoita sitä, etteivätkö rakentajat politikoisi muilla yhteiskunnan sektoreilla.
Perustehtävä hoidettu hyvin
Eläkepäiviin jo tähtäävä Suokas sanoo – vaikka itse sanookin – että perustehtävä on Rakennusliitossa hoidettu hyvin.
– Meillä työehtosopimukset on hyviä, yksinkertaisia ja niitä on helppo käyttää. Ja toimitsijat pyörivät työmailla aktiivisesti. Ollaan tehty se, mitä ammattiliitto kohtuudella voi.
Tosin toimintaympäristö on Suokkaan mukaan ollut äärimmäisen vaikea, kun EU:n laajenemisen jälkeen vuonna 2004 Suomeen tuli kymmeniätuhansia ulkomaalaisia.
– Sehän on vienyt mieltä kohtuuttoman paljon aikaa.
Vuodesta 1987, jolloin Suokas aloitti Rakennusliitossa, työehtosopimukset ovat kehittyneet melkoisesti. Yksittäisistä asioista Suokas mainitsee pari, joiden läpimeno tuntui pitkään mahdottomalta. Tällaisia ovat työvaatteet ja suojavarusteet, jotka työnantaja nyt hoitaa uudelle työntekijälle.
Toinen aikanaan mahdoton asia on se, että työntekijä voisi omalla ilmoituksellaan olla kolme päivää pois oman tai lapsensa sairauden vuoksi. Tämä toteutui viime kierroksella.
Riitely loppunut lähes kokonaan
Lakimiehenä liittoon aikaan tullut Suokas on seurannut työelämän riita-asioiden käsittelyä pitkään.
– Kun aloitin, meillä oli järjestäytyneiden yritysten kanssa valtava määrä kaikennäköisiä riitoja. Oleellinen muutos on se, että nyt, vaikka meillä on yhdeksän sopimusalaa ja kahdeksan yleistä sopimusalaa, meillä ei järjestäytyneiden yritysten kanssa ole juuri lainkaan riitoja. Ne jotka vielä liittoon asti tulevat, hoituvat yleensä puhelinsoitolla.
Nykyiset riidat koskevat pääosin Suokaan mukaan ulkomailta tuotua työvoimaa, jolla on hyvinkin paljon ongelmia.
– Sitten on ”kolariherkkiä” ihmisiä ja sosiaalivakuutusriitoja. Mutta perinteinen riitely on lähes kadonnut.
Veronumero ylivoimaisesti paras
Taistelu harmaata taloutta vastaan on jo pitkään ollut jokapäiväistä Rakennusliitossa. Siihen Suokas keksi hyvä avun.
– Veronumero on käytännössä ylivoimaisesti paras järjestelmä, hän sanoo ja nauraa, että nyt on kehuttava itseään, kuka muu sen tekisi.
Hän jatkaa, että missään muualla maailmassa ei ole mitään tällaista järjestelmää.
– Muualla voi olla yksittäisiä työmaita, joita kontrolloidaan hyvin, mutta meidän järjestelmän piirissä on kaikki rakennustyömaat, jopa omakotirakentaminen. Ja siltikin meillä on ongelmia. Voi siis kysyä, että missä olisimmekaan, jos tätäkään järjestelmää ei olisi.
Vuoden 2004 EU-laajentumisen jälkeen Suomessa saattoi Suokkaan mukaan olla rakentajia, jotka eivät viiteen vuoteen olleet maksaneet veroja lainkaan.
– Silloin ei kukaan tiennyt paljonko meillä on väkeä ulkomailta ja mitä he tekevät. Siitä on tultu pitkä matka eteenpäin.
Jatkossa työmiehiä kauempaa
Rakennustyömaiden ulkomaalaiset työntekijät ovat tähän asti olleet yli 70 prosenttisesti virolaisia. Nyt heidän osuutensa on kääntynyt laskuun ja työmiehet tulevat yhä kasvavassa määrin Uzbekistanista ja muista kaukaisista maista. Tämä tarkoittaa Suokkaan mukaan kontrollin vaikeutumista.
– Nämä työporukat elävät omien kulttuurisääntöjensä mukaan. Ne, jotka sanovat, että parannetaan viranomaiskontrollia, eivät tiedä, mitä puhuvat.
Koska kontrolli ei toimi, Rakennusliiton tavoite on ollut yrittää estää uudet rakennusväen ”tsunamit” Suomeen.
– Me selvisimme EU:n itälaajentumisen ”tsunamista” kohtuullisesti, hirveän kovalla työllä ja vuosien taistelulla. Sitä ei haluta takaisin, Suokas sanoo ja viittaa keskusteluun saatavuusharkinnasta.
Suokas, joka itsekin oli eduskuntavaaleissa ehdolla, sanoo Uudenmaan vaalituloksen osoittavan, että suomalaiset rakentajat ovat täysin kypsiä vallitsevaan tilanteeseen, vaikka työmailla onkin pystytty tilanne pitämään sikäli hallinnassa, ettei rasismi siellä ole noussut pintaan.
Ulkomaisen työvoiman vyöry rassaa yhteiskuntaa
– Porukka äänesti selvästi muilla perusteilla kuin sillä, että meidän edunvalvonta olisi onnistunut. Ulkomaisen työvoiman valtava vyöry rassaa selvästi yhteiskuntaa. Työmailla se tarkoittaa tilanteita, että työkalut varastetaan, joskus jopa eväät jääkaapista.
Tällaisessa tilanteessa solidaarisuus ja avarakatseisuus ei vain toimi. Tästä saatiin Suokkaan mukaan osoitus eduskuntavaalien yhteydessä.
– Meillä oli kova vaalikampanja rakentajien aktivoimiseksi ja sen eteen että he äänestäisivät työväenpuolueita. Mutta toisin kävi.
Vasemmistoliiton ehdokkaana ollut Suokas oli yllättynyt omasta äänisaaliistaan, joka jäi pienemmäksi kuin vuoden 2009 EU-vaaleissa.
Omaan tulokseensa hän arvelee vaikuttaneen juuri sen, että rakennusväki on väsähtänyt tilanteeseen ulkomaalaisten kanssa.
– Mutta kun joku lupaa laittaa rajat kiinni, vaikka se olisi kuinka epärealistista, niin kyllä puree. Tämän vaalit osoitti selkeästi.
Kokonaisuudessaan vaalitulos ei ollut pettymys.
– Se mitä lähdimme hakemaan – että saadaan sdp hallituksenmuodostajaksi ja Uudeltamaalta kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa läpi – toteutui.
Yksi menetys rakentajille ja muillekin seurasi vaalituloksesta. Suosittu Kössin blogi loppui.
– Annoin vaalilupauksen, että jos en saa vastakaikua vaaleissa, niin panen turpani kiinni, ja näin tein, Suokas kertoo.
uutiskirje 
