Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on etsinyt sote-uudistuksen lisäksi ratkaisuja kipeisiin, paljon kansalaisia huolettaneisiin ja mediajulkisuutta saaneisiin sosiaalipalveluihin.
Tulevaisuudessa keskeiset sosiaalipalvelut on tarkoitus saada saman katon alle terveyspalvelujen kanssa. Hallitus haluaa tulevaisuuden sotekeskukset, joissa tarjotaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja.
Sotekeskukset tarjoavat perusterveydenhuollon, hammashoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja. Kotisairaala, mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut, avokuntoutus ja erilaiset ehkäisevät palvelut neuvoloista aina kansansairauksiin siirtyvät sotekeskuksiin.
Vuonna 2022 mitoitus lastensuojelussa pitäisi olla korkeintaan 35 asiakasta ammattilaista kohden.
Sotekeskuksia valmistellaan rinta rinnan soteuudistuksen kanssa julkisina palveluina.
Vanhushoivaan lisää hoitajia
Vaalien kynnyksellä käytiin kiivas vanhushoivan keskustelu. Monissa yksityisissä hoivalaitoksissa paljastui jopa ”skandaalimaisen” huono hoivaa. Hoivalaitoksia jopa suljettiin.
Hallitus on kirjannut palauttavansa luottamuksen vanhuspalvelun laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.
Luottamusta haetaan yksittäisillä ratkaisuilla, mutta myös päivittämällä vanhuspalvelulaki. Ympärivuorokautiseen hoivaan säädetään 0,7 hoitajan minimi.
Mitoitus toteutetaan asteittain. Kantona kaskessa ovat rajalliset rahat, mutta myös yhä pahemmin hoivahenkilöstön saatavuus. Hallituksen pitäisi kyetä ratkaisuillaan lisäämään vanhustyön houkuttelevuutta.
Myös hoivahenkilöstön eläköityminen jättää ison aukon lähivuosina.
Omaishoito mainitaan hallitusohjelmassa
Kuntien vastuulla oleva omaishoito on myös kovan paineen alla. Kotona yhä vanhempi omainen hoitaa toista iäkästä vanhusta.
”Kehitetään omaishoitoa”, todetaan hallitusohjelmassa. Myös kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan sekä perhehoitoa aiotaan kehittää.
Kotihoidon kirjaus jää varsin ohueksi, vaikka terveydenhuollon puolella on lupauksia kotisairaanhoidon parantamisesta.
Hallitus aikoo perustaa vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston.
Lastensuojeluun lisää työntekijöitä
Lastensuojelulaitosten ongelmat ja nuorten mielivaltainen kohtelu puhuttivat vaalien alla. Hallitus näyttää panostavan ennalta ehkäisyyn enemmän kuin lastensuojelulaitosten ongelmien ratkomiseen. Myös lastensuojelun jälkihuoltoa kehitetään, eli tukea lisätään oman elämänsä aloittaville lastensuojelun nuorille.
Sosiaalityöntekijät nostivat vahvasti keskusteluun lastensuojelun resurssien niukkuuden. Lastensuojelussa on 40–50 lasta sosiaalityöntekijää ja lapsiperheiden sosiaalityössä jopa 80–90 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden.
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ehdotti helmikuussa julkistetussa selvityksessään, että asiakasmäärä tulisi lastensuojelussa olla yhdellä sosiaalityöntekijällä enintään 25 lasta.
Hallitus on linjannut, että lastensuojelussa tavoite on 30 asiakasta per ammattilainen. Lisää ammattilaisia tulee asteittain. Vuonna 2022 mitoitus olisi 35 asiakasta ammattilaista kohden.
Vuosittain lastensuojelussa selvitetään noin 80 000 lapsen ja perheen tilannetta.
Köyhyydestä kiinni ehkäisyllä
Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyteen aiotaan puuttua. Asiakasmaksulakiuudistuksessa tavoitellaan hoidon esteiden poistamista. Tarkoitus on laajentaa maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja. Maksut ovat estäneet etenkin ikääntyneiden hoitoon hakeutumista.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kynnystä madalletaan osana peruspalveluja. Kasvatus- ja perheneuvoloiden palveluja aiotaan parantaa.
Vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet nivotaan vammaispalvelulain uudistukseen. Hallitus kokeilee kehitysvammaisten henkilökohtaista budjetointia. Malli oli esillä jo viime hallituksen sote-uudistuksessa.
Muistisairaudet kansantautien listalle
Hallituksen sosiaalipalveluiden linjauksissa korostetaan vahvasti ennaltaehkäisyä. Yksi esimerkki tästä on, että muistisairauksien ennaltaehkäisy nostetaan muiden kansantautien rinnalle.
Eläkkeelle jäävät otetaan erityisesti huomioon. Nykyisin eläkkeelle jäävistä valtaosa on varsin hyväkuntoisia ja toimeliaita kuluttajia. Hallitusohjelmasta viitattaneen varhaiseen puuttumiseen.
Huoli suomalaisten ikääntymisestä on mitä suurin taloudellinen kysymys. Huoltosuhde heikkenee työikäisten kansalaisten vähentyessä suhteessa työssä käyviin.
Ikääntyminen on yksi kestävyysvajeeksi nimetyn ongelman kivijaloista. Hallitus aikoo tehdä poikkihallinnollisen ikäohjelman yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
uutiskirje 
