Koulutus on kansalaisten mielestä se alue, jossa Suomella on omassa kehitysyhteistyössään eniten annettavaa. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.
Mielipidetiedustelussa yli puolet vastaajista katsoo, että Suomen tulisi EU:n puheenjohtajana edistää etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista.
EU:n kautta tehtävä kehitysyhteistyö on suomalaisten mielestä entistä tärkeämpää: 59 prosenttia kansalaisista nosti sen kehitysyhteistyön toimintamuodoista kahden tärkeimmän joukkoon.
Kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kansalaisilta kannatusta.
– Kansalaisten näkemykset vastaavat hyvin Suomen kehityspolitiikan painopisteitä. Ne ohjaavat työtämme tulevalla puheenjohtajakaudella. Globaaleissa haasteissa tarvitaan leveitä hartioita ja hyvää yhteistyötä, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ministeriön tiedotteessa.
Taloustutkimuksen gallupissa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 46 prosentin osuudella.
Koulutus ja opetus olivat kärjessä myös kysyttäessä, millä osa-alueella Suomi on vastaajien mielestä saavuttanut kehitysyhteistyöllään parhaita tuloksia:ne valitsi annetuista vaihtoehdoista 66 prosenttia vastaajista.
Heikoimmin edistytty demokratiassa
Tuloksiltaan heikoimmiksi kehitysyhteistyön osa-alueiksi kansalaiset arvioivat demokratian ja hyvän hallinnon edistämisen sekä verotuksen kehittämisen.
Mielipidetutkimuksen mukaan kansalaisten periaatteellinen kannatus kehitysyhteistyölle on säilynyt vankkana. Erittäin tai melko tärkeänä kehitysyhteistyötä pitää yhteensä 89 prosenttia kansalaisista, vastaava prosenttiosuus vuoden 2018 mielipidetiedustelussa oli 88. Kaikkein vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa.
Kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kansalaisilta kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran, 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan, 7 prosenttia vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 prosenttia lopettaisi kokonaan.
Tutkimukseen haastateltiin tuhat henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko-kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.
uutiskirje 
