Työttömän elämä on tuttua tuoreelle kansanedustajalle Juho Kautolle

– On tuttua työttömänkin elämä, hän pohtii.

Hän haki ahkerasti töitä, mutta niitä ei löytynyt. Työnsaanti ei ole helppoa joka puolella Suomea, ei Keski-Suomessakaan.

– On se ahdistavaa. Laskujen maksaminen siirtyy, lainoja joutuu järjestelemään, hän sanoo.

– Työttömyys rupeaa vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti vähän kaikkeen. Ajatukset pyörivät taloudellisen ahdingon ympärillä ja se vie aika paljon voimavaroja.

Tekemistä Kautolla riitti.

– Ei ollut syrjäytymisen vaaraa. Päivät täyttyivät hyvinkin, kun olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Se on melkein puolipäivähomma.

Toisaalta valtuuston puheenjohtajuudesta oli haittaakin.

– Kuka ottaa semmoisen töihin, joka on melkein puolet ajasta luottamushommissa?

Äänekosken ääniharava

Kautto nousi nyt ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi. Kotikaupungista Äänekoskelta tuli lähes 2 000 ääntä. Vasemmistoliitto oli siellä suurin puolue noin 22 prosenttiyksikön kannatusosuudella.

– Onhan se kova tulos pienellä paikkakunnalla, Kautto myöntää.

Hän uskoo, että ääniä tuli yli puoluerajojen.

– Oli semmoista henkeä, että haluttiin meiltä joku eduskuntaan. Pekka Leppäsen kansanedustajuudesta oli yli 20 vuotta aikaa.

Taustalla oli myös vasemmistoliiton huima kuntavaalimenestys. Kannatus nousi tuolloin kuusi prosenttiyksikköä. Edellisissä eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton Keski-Suomen paikka jäi vain muutaman kymmenen äänen päähän, ja Eila Tiainen putosi eduskunnasta.

– Nyt ymmärsimme pelata yhteen maaliin. Oli tekemisen meininki eikä ollut selkeää ykkösehdokkaan asetelmaa. Moni eduskuntavaalien ensikertalainen loi hyvän pohjan, Kautto sanoo.

Hän on syntyjään äänekoskelainen, mutta ollessaan 12 vuotta töissä Paperiliitossa hän asui Järvenpäässä.

– Olin kolmatta kertaa ehdokkaana, mutta nyt ensimmäistä kertaa äänekoskelaisena.

Ammattiyhdistysliikkeen mies

Kautto tuli politiikkaan ammattiyhdistysliikkeen kautta.

– Nuorena miehenä tehtaalla arvostelin kovasanaisesti vasemmiston pitkäaikaista kuntapoliitikkoa ja pääluottamusmiestä Heikki Korjusta. Hän tuli sitten sanomaan, että kun näyttää olevan asiaa, niin lähde mukaan hommiin, ettei tarvitse takapenkistä huudella, hän kertoo.

Kotoa tuli vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n perintö. Isoisä oli pitkäaikainen kuntapoliitikko ja Kauttokin valittiin kaupunginvaltuustoon vuonna 2000. Se jäi, kun hän meni töihin Paperiliittoon ja muutti Järvenpäähän.

”Työttömyys oli ahdistavaa.”

Kautto palasi Äänekoskelle, kun tuli avioero.

– Olimme entisen vaimon kanssa suunnitelleet, että palaamme sinne ennen kuin täytämme 50. Nyt vähän nopeutin ratkaisua, 47-vuotias Kautto sanoo.

Hän hyppäsi paljolti tyhjän päälle.

– Ajattelin, että jotenkin elämä lutviutuu. Tyttäret olivat jo aikuisia, ja olin vastuussa vain itsestäni.

Hän aloitti metsäkonealan opinnot aiemmin opintovapaalla suorittamiensa viherrakentamisen puutarhuriopintojen päälle.

– Ranka ei kestänyt niitä opintoja. Kaularanka jäykistettiin ja selkä leikattiin. Sitten opiskelin isännöinnin ammattitutkintoa, joka jäi nyt kesken.

Nöösipoikana neuvotteluissa

Kauton ura kansanedustajana alkoi hallitusneuvotteluissa. Hän oli entisen liikenneministerin ja tänä keväänä eduskuntaan taas valitun Merja Kyllösen kanssa liikenneinfran työryhmässä.

– Onhan minulla neuvottelukokemusta, mutta hallitusneuvotteluissa onneksi oli Merja, jolla on pitkä tausta liikennepuolelta. Kyllä siinä aika nöösipoikana oli, kun on tämmöisessä prosessissa mukana ensimmäistä kertaa.

Eduskunnassa Juho Kautto jatkaa nyt liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä. Valiokunta on mieleinen Kautolle.

– On ympäristön, elinkeinoelämän ja ihmisten liikkuvuuden kannalta olennaista, että saamme kehitettyä parempia yhteyksiä ja katsottua tasapainoisesti koko maata. Se takia sinne halusin.

– Kun asun seitsemän kilometrin päässä ensimmäisistä katuvaloista, tiedän alemmankin tieverkon kunnon. Se huolettaa. Sellaisissakin paikoissa ihmiset kuitenkin haluavat asua.

KU haastattelee kesän aikana kaikki vasemmistoliiton uudet kansanedustajat. Aiemmat: 20.6. Jussi Saramo ja 5.7. Mai Kivelä.