Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ei ”vielä suostu soittamaan keskustelle kuolinkelloja”. Puolueen on ennakoitu olevan auringonlaskun puolue jo 1970-luvulta alkaen.
– Mutta kannatus on nyt niin alhaalla, että jonkinlaisella vedenjakajalla ollaan, sanoo Jokisipilä Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 29.7.)
Jokisipilän mukaan puolueen pitäisi parantaa kannatustaan ja luottamustaan perinteisten keskustalaisten joukossa maakunnissa ja maaseudulla. Keskustan pitäisi saada jonkinlainen läpimurto myös kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.
Keskustan kannatuksen nousulle menestys pääkaupunkiseudulla on elintärkeä.
Luottamuksen palauttaminen perinteisten kannattajien keskuudessa on helpompi kuin läpimurto kaupungeissa. Keskustan konservatiiviset arvot eivät hevin kolahda nuoriin kaupunkilaisiin. Esimerkiksi Helsingissä vihreät ohittivat eduskuntavaaleissa jopa ensimmäistä sijaa vaali vaalinsa perään pitäneen kokoomuksen.
Läpimurto kaupunkeihin jäänyt tekemättä
Keskusta on yrittänyt läpimurtoa Helsingissä ja Uudellamaalla nimekkäiden poliitikkojensa voimin. Viimeksi kevään eduskuntavaaleissa jäi rannalle Helsingissä puolueen kärkiehdokas Kimmo Tiilikainen. Pääministeri Juha Sipilän erityisavustajana toiminut Eeva Kärkkäinen arvioi keskustan menettävän erityisen paljon kannatustaan, kun kannatus on laskussa.
Vaalien tulos ratkaistaan kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Väestön pakkautuessa Uudellemaalle alueen merkitys kasvaa entisestään. Keskustan kannatuksen nousulle menestys pääkaupunkiseudulla on elintärkeä.
Tämä saattaa painaa yhtenä tekijänä myös puheenjohtajavaalissa syyskuun puoluekokouksessa Kouvolassa. Näillä näkymin ykkösehdokkaat ovat keskustan perinteiseltä vahvalta kannatusalueelta Lapista tuleva elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja Uudellamaalla poliitikon uraansa luonut puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Keskustan puheenjohtajuutta harkinnut, ensimmäisen kauden kansanedustaja Hilkka Kemppi ilmoitti pikaharkinnan jälkeen, ettei hän pyri keskustan puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakisasta näyttää tulevan kahden kauppa.
Haetaanko karismaattisesta johtajasta apuja?
Pitkään puolueita tutkinut, valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson arvioi (MT 29.7.) keskustan tarvitsevan karismaattista puheenjohtajaa ja ”ennen kaikkea omaleimaisen ja uskottavan poliittisen vaihtoehdon”. Miten pitkälle puheenjohtajan karisma kantaa?
Keskusta uskoi karismaattiseksi ja lähes uudeksi keskustan messiaaksi luokiteltuun Sipilään valitessaan hänet puoluejohtajaksi kesäkuussa vuonna 2012. Sipilä nosti puolueen vaalivoittoon ja pääministeripuolueeksi kolmessa vuodessa.
Osa keskustalaisista epäili tuoreeltaan Sipilän hallituskokoonpanoa vuoden 2015 hallitusneuvottelujen jälkeen. Kentällä oli vahvaa sympatiaa yhteistyölle puheenjohtaja Antti Rinteen SDP:n kanssa.
Valinta olisi johtanut hyvin toisenlaiseen politiikkaan, mitä Sipilän hallitus teki. Sillä on kuitenkin turha jossitella.
Sipilänkin karisma alkoi rapistua jo hallituksen alkutaipaleella. Keskusta uskoi puheenjohtajaansa muita pidempään, mutta loppujen lopuksi karismasta ei ollut apua. Tuli rökäletappio tämän kevään eduskuntavaaleissa.
Paluu juurille on vaikeaa
Keskusta on vakuuttanut rökäletappionsa jälkeen palaavansa juurilleen, mitä se sitten tarkoittaneekaan. Sipiläkin on hehkuttanut viime vuosien aikana alkiolaisuudesta aktiivikeskustalaisille. Mutta sekään ei auttanut.
Omaleimaisen politiikan tekeminen hallituksessa on hankalaa, mistä on jo nähty oireita. Maakunnista tulleet keskustalaiset hehkuttivat puoluevaltuustossa hallitusohjelmassa näkyvän keskustan kädenjälki.
On kuitenkin eri asia, miten keskustan aktiivit suhtautuvat hallituksessa olemiseen kuin kannattajakunta.
Aktiivit näkivät puolueensa konservatiivisen ykköspuolueen perussuomalaisten varjossa. Keskustalaiset tietävät menettäneensä ääniä juuri perussuomalaisille, mikä on vahvistettu muun muassa Suomen kansallisen konsortion ja Åbo Akademin tekemissä vaalien jälkeisissä eduskuntavaalitutkimuksissa.
Keskusta taistelee konservatiivien sieluista
Sipilän ansioksi on luettava, että puolue pystyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa houkuttelemaan vuoden 2011 jytkyn myötä perussuomalaisiin karanneita kannattajia takaisin.
Valittavalla keskustan puheenjohtajalla on vastaava keikka edessä: On houkuteltava haja-asutusalueilla ja maaseudulla perussuomalaisiin karanneet kannattajat takaisin puolueeseen.
Mickelsson arvioi perussuomalaisia äänestäneiden keskustalaisten hakeneen keskustaa konservatiivisempaa vaihtoehtoa. Yksi syy saattaa olla ilmastonmuutos, jossa perussuomalaiset profiloi puolueensa kaikkien muiden puolueiden vaihtoehdoksi.
Juttua päivitetty kello 13.36. Kansanedustaja Hilkka Kemppi ei pyri keskustan puheenjohtajaksi.
uutiskirje 