Saksa on toiminut EU:n talousveturina ja poliittisen vakauden takaajana. Nyt maan sosiaalidemokraattien ja konservatiivien väliselle erolle perustuneen puoluejärjestelmän perusteet murentuvat vauhdilla. Saksassa äärioikeiston nousu politiikan keskiöön on tosiasia.
Saksassa on syntynyt poliittinen tilanne, jossa vanha ei ole vielä kuollut eikä uusi syntynyt. Tulevaisuuden kysymys kuuluu: mitkä poliittiset voimat täyttävät nykyisen poliittisen tyhjiön?
Kansanpuolueiden alamäki
Thüringenin osavaltiovaaleissa lokakuussa Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) saivat historiansa huonoimman tuloksen.
CDU:n vaalitulosta kuvattiin vuonna 1999 ”maanvyöryksi”. Puolue sai tuolloin 51 prosenttia äänistä. Lokakuussa 2019 CDU:n tulos oli vain 21,7 prosenttia. Puolue menetti 11,7 prosenttia äänistä vuoden 2014 tulokseen verrattuna. Puolue oli vaalien suurin häviäjä.
SPD sai Thüringenissä vain 8,2 prosenttia. Valtakunnallisesti demarien kannatus on pudonnut 14 prosentin tuntumaan. Puolue on vaihtanut johtoaan ja etsii tietä politiikan muutokseen.
Toissa viikonlopun puoluekokouksessa SPD teki avauksia vasemmalle. Se vaatii toteutettavaksi ylimääräistä omaisuusveroa superrikkaille. Ulkopolitiikassa vannottiin Willy Brandtin perinnön nimiin ja vaadittiin estämään ”ulkopolitiikan militarisointi”. Näiden toteutumisen esteenä on yhteinen hallitusvastuu kristillisdemokraattien kanssa.
Vaalitappion pelossa demarit eivät uskalla lähteä hallituksesta, vaikka SPD:n uusien puheenjohtajien Saskia Eskenin ja Norbert Walter-Borjansin sanoma on, että puolueen ei tule tehdä hallitusyhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa. CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer vaatikin demareilta nopeaa ratkaisua hallitusyhteistyön jatkamisesta. Hän totesi: ”On huono ratkaisu Saksalle, jos tärkeät päätökset riippuvat siitä, millainen on sen hetkinen SPD:n sisäinen tilanne.”
Brandenburgin osavaltiovaaleissa sosiaalidemokraatit kykenivät säilyttämään huolimatta vaalitappiosta asemansa suurimpana puolueena 26,2 prosentin äänimäärällä. CDU menetti kolmanneksen kannatuksestaan saaden vain 15,6 prosenttia. Osavaltioon muodostettiin sosiaalidemokraattien johdolla hallitus, johon osallistuvat demarien lisäksi CDU ja vihreät.
Saksin osavaltiovaaleissa CDU säilytti suurimman puolueen aseman 32,1 prosentilla. Siellä SPD kärsi rökäletappion menettäen yli kolmanneksen äänistään ja liki puolet paikoistaan. Puolue sai vain 7,7 prosenttia. Saksissa muodostettiin hallitus kristillisdemokraattien johdolla. Siihen osallistuvat SPD ja vihreät.
Linken vaikea tilanne
Vasemmistopuolue Linke kärsi kirvelevän tappion Brandenburgin osavaltiovaaleissa. Puolue menetti yli kolmanneksen äänistään. Tulokseksi jäi 10,7 prosenttia ja 10 edustajaa. Vielä 15 vuotta sitten puolueen äänimäärä oli 28 prosenttia.
Tappion taustalla oli yhteinen hallitusvastuu SDP:n kanssa. Puolue oli muun muassa hyväksymässä laajalti vastustettua uutta poliisilakia. Vasemmisto menetti yhteisen enemmistön maapäivillä.
Saksin osavaltiovaaleissa Linken vaalitulos oli 10,4 prosenttia, mikä merkitsi 8,5 prosenttiyksikön vaalitappiota. Puolueen kannatus oli vielä 15 vuotta sitten yli 23 prosenttia.
Mitkä voimat täyttävät nykyisen poliittisen tyhjiön?
Linken Saksin osavaltion puheenjohtaja Susanne Schaper totesi vaalituloksen osoittavan puolueen kriittisen tilan. Hänen mukaansa ”puolueen tulevaisuus yhteiskunnallisesti merkittävänä sosialistisena puolueena on vaarassa.”
Linken iso ongelma on, ettei se tavoita työläisiä, työttömiä ja halpapalkkasektorilla työskenteleviä. Saksin vaaleissa 34,1 prosenttia ammattiyhdistysliikkeen miespuolisista jäsenistä ja 18 prosenttia naisista äänesti AfD-puoluetta.
Linken ongelma on myös puolueen ikärakenne. Saksin osavaltiossa puolue menetti 34 000 äänestäjää hautausmaalle, Brandenburgissa 17 000. Kaikkiaan 57 prosenttia Saksin Linken jäsenistä on eläkeikäisiä, 17 prosenttia heistä yli 86 vuoden. Puolueen jäsenten keski-ikä osavaltiossa on 66 vuotta.
Erikoistapaus Thüringen
Oma erikoistapauksensa on Linken menestys Thüringenissä, jossa puolueesta tuli osavaltion suurin 31 prosentin äänisaaliilla. Puolueen kannatus on jatkuvasti kasvanut sen nykyisen osavaltiopuheenjohtajan Bodo Ramelowin johdolla: 2004: 26,1 prosenttia; 2009 27,4 prosenttia; 2014 28,2 prosenttia.
Ramelow on ensimmäinen vasemmistolainen yli puoluerajat arvostusta keräävä pragmaattinen pääministeri, joka on hallinnut yhdessä demarien ja vihreiden kanssa. Linke-puoluetta ei enää Thüringenissä mielletä protestipuolueeksi, vaan valtionhoitajapuolueeksi.
Die Zeit -lehti kuvaa Ramelowia henkilöksi, johon verrattuna sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja Rolf Stegner vaikuttaa ”radikaalilta vasemmistoanarkistilta”. Linken vasemmalla laidalla Ramelowin politiikka ei kaikilta osilta saa tukea. Pakolaispolitiikassa Ramelow tekee yhteistyötä CSU-sisäministeri Horst Seehoferin kanssa. Valtaosa Thüringenin valitsijoista ei miellä Linkeä vasemmistopuolueeksi, vaan enemmänkin keskustaan kuuluvaksi.
Thüringeniin on muodostettu Ramelowin johdolla Linken, SPD:n ja vihreiden vähemmistöhallitus, joka tarvitsee kristillisdemokraattien tuen. Vihreät ja SPD haluavat ratkaista osallistumisensa tammikuussa puoluekokouksissa ja Linke järjestää asiasta jäsenäänestyksen.
Mikä AfD:n linjaksi?
Saksin ja Brandenburgin tilanne osoittaa, että enemmistöhallituksen muodostaminen edellyttää usean puolueen koalitiota äärioikeiston pitämiseksi ulkopuolella.
Thüringenin tilanne taas osoittaa sen, miten pitkälle Saksan puoluepoliittinen järjestelmä on järistyksen kourissa. Siellä ei voida muodostaa enemmistöhallitusta ilman CDU:n ja Linken tai CDU:n ja AfD:n jonkinlaista yhteistyötä.
AfD on noussut täydelliseen vaa’ankieliasemaan. Kristillisdemokraatit ovat tehneet valtakunnan tasolla periaatepäätöksen, että vasemmistopuolue Linken ja äärioikeiston AfD:n kanssa ei tehdä minkäänlaista yhteistyötä. Se on merkinnyt Thüringenin tapauksessa täydellistä umpikujaa.
Lähitulevaisuuden kysymys on se, onko CDU valmis hallitusyhteistyöhön AfD:n kanssa sosiaalidemokraattien kannatuksen heikentyessä. Thüringenin CDU:n 18 toimitsijaa teki aloitteen neuvotteluista AfD:n kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Tätä tuki CDU:n Thüringenin parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Michael Heym. SPD:n pääsihteeri Lars Klingbeil totesikin: ”Palomuurissa oikeiston suuntaan näkyy CDU:ssa aina enemmän halkeamia.”
Millaiseksi AfD:n linja muodostuu tulevaisuudessa? Puolueen äärioikeistolaissiiven (Der Flügel) keskeinen ideologi Björn Höcke ilmoittaa tavoitteena olevan ”maahanmuuttoyhteiskunnan epähumaanin projektin pysäyttäminen”.
Käytännössä Höcke liputtaa väkivaltaisten etnisten ja poliittisten puhdistusten puolesta, jossa ”kovuus” ja ”raakuus” eivät ole vältettävissä. ”Saksalaisella ehdottomuudella” tulee ”tarttua toimeen perusteellisesti ja periaatteellisesti”, sillä ”kun kerran on tullut muutoksen aika, silloin me saksalaiset emme tee mitään puolittaista”, tiivistää Höcke poliittista tulevaisuuden näkymää.
uutiskirje 
