Presidentti Donald Trumpin määräyksellä tehty Iranin toiseksi vaikutusvaltaisimman miehen, kenraali Qassem Suleimanin murha kylvää sekasortoa kaikilla rintamilla.
Kuvaava on tilanne Irakissa. Siellä on lokakuun alusta lähtien ollut jatkuvasti suuria mielenosoituksia korruptiota, työttömyyttä ja huonoa hallintoa vastaan. Ne ovat suuntautuneet myös Iranin vaikutusvaltaa vastaan, ja mukana on ollut runsaasti Irakin shiioja.
Mutta kun Yhdysvaltain lennokkien ohjusisku surmasi Suleimanin viime perjantain vastaisena yönä Bagdadin lentokentän lähellä, asetelma muuttui.
Irakissa vaaditaan Yhdysvaltain joukkojen vetämistä.
Viha kääntyi Irakin suvereniteettia sen maaperällä räikeästi rikkonutta Yhdysvaltoja vastaan. Irakissa alettiin vaatia kaikkia ulkomaisia joukkoja – käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti yhdysvaltalaisia joukkoja – poistumaan Irakista.
Jenkit, menkää kotiin
Irakin parlamentti hyväksyi sunnuntaina päätöksen, jossa vaadittiin Yhdysvaltain joukkoja lähtemään.
Trump vastasi Irakin parlamentille uhkaamalla asettaa Irakille kovemmat talouspakotteet kuin Iranille. Siis Irakille, jossa Yhdysvallat on 17 viime vuoden aikana kuluttanut satoja miljardeja dollareita, toki etupäässä sotimiseen ja korruptioon.
Irakin johto säikähti sen verran, että alkoi maanantaina vetää takaisinpäin. Pääministeri Adel Abdul Mahdi tapasi Yhdysvaltain suurlähettilään ja julkisti lausunnon, jonka mukaan vetäytymisessä olisi kyse vain taistelujoukkojen vetämisestä, ei Irakin armeijaa kouluttavista tai sille logistista tukea antavista joukoista.
Yhdysvalloilla on jäljellä Irakissa noin 6 000 sotilasta.
Sekavuutta lisäsi Yhdysvaltain Irakin-joukkojen johto, joka lähetti maanantaina Irakin puolustusministeriöön kirjeen, jossa se ilmoitti vetäytymisen valmistelun alkavan välittömästi.
Pian tämän jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper piti lehdistötilaisuuden, jossa hän sanoi, ettei mitään vetäytymispäätöstä ole tehty. Yhdysvaltain asevoimien esikuntapäällikkö Mark Milley sanoi, että kirje oli luonnos ja se oli lähetetty erehdyksessä.
Liittolaiset ottavat etäisyyttä
Vaikka Yhdysvaltain liittolaiset eivät suoraan olekaan tuominneet Suleimanin murhaa, ne ovat ottaneet etäisyyttä Trumpin toimiin eivätkä pääsääntöisesti ole myöskään ilmaissut tukeaan tappoiskulle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo valitti lauantaina, että eurooppalaiset eivät ole olleet niin ”avuliaita” kuin hän olisi toivonut. Hän mainitsi erikseen Britannian, Ranskan ja Saksan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg alleviivasi maanantaina, että Suleimanin surmaaminen oli yksinomaan Yhdysvaltain päätös, ei Naton eikä globaalin koalition. Samalla Stoltenberg toki sanoi, että ”kaikki liittolaiset ovat huolestuneita Iranin epävakautta lisäävistä toimista alueella ja Iranin tuesta eri terroristiryhmille”.
Jotain kuvaa se, että jopa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu korosti maanantaina, ettei Suleimanin surmaaminen ollut Israelin toimi, vaan Yhdysvaltain toimi. ”Me emme olleet siinä mukana, eikä meitä pidä vetää siihen mukaan”, Netanjahu sanoi.
Näin puhui nyt Netanjahu, joka on vuodesta toiseen yllyttänyt Yhdysvaltoja iskemään Iranin kimppuun.
Trump kiristi uhkauksiaan
Trump itse sen sijaan on vain lyönyt löylyä lisää. Hän ylitti jälleen yhden rajan lauantaina uhkaamalla, että Yhdysvallat on maalittanut 52 iranilaista kohdetta, joukossa iranilaiselle kulttuurille tärkeitä kohteita.
Kansainvälisen oikeuden mukaan kulttuuriperintökohteiden tuhoaminen on sotarikos. Koko maailma kauhisteli, kun Isis runteli Palmyran muinaiskaupunkia, Afganistanin talebanit Bamiyanin buddha-patsaita ja Malin islamistit Timbuktun historiallisia aarteita.
Trumpin hallinto on kieltäytynyt myöntämästä viisumia Iranin ulkoministerille Mohammad Javad Zarifille, jonka oli määrä saapua YK:n turvallisuusneuvoston kokoukseen ensi torstaina.
Viisumin evääminen on vastoin YK:n päämajaa koskevaa sopimusta, ja nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, onko New York sopiva paikka maailmanjärjestön päämajalle.
Isis saa aikaa kerätä voimia
Voi kuvitella, että ainakin yksi taho voi iloita Suleimanin murhan jälkimainingeista. Se on Isis.
Isis sai uutta toivoa jo lokakuussa, kun Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan heikensi Isisin vastaisia toimia Syyriassa.
Nyt Isis saa aikaa kerätä voimia myös Irakissa. Nato ja muut Yhdysvaltain liittolaiset ovat keskeyttäneet Isisiä vastaan suunnattujen joukkojen koulutusoperaatiot.
Myös Yhdysvallat siirtää painopistettä pois Isisin vastaisista toimista. Sen sijaan se on alkanut siirtää Irakiin kalustoa, joka soveltuu suoraan konfliktiin Iranin kanssa. CNN:n mukaan Yhdysvallat on myös siirtämässä pitkänmatkan B-52-pommikoneita Diego Garcian tukikohtaan Intian valtamerellä.
lehti 