Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on huolissaan Puolan demokratia-, oikeusvaltio- ja ihmisoikeustilanteesta. Kokouksessa käsiteltiin asiaa koskevaa raporttia tiistaina.
Suomen valtuuskuntaan kuuluva Petri Honkonen (kesk.) sanoi ihmisoikeuksien ja demokratian tarvitsevan riippumattoman oikeuslaitoksen tuen.
– Puolan oikeuslaitosuudistus uhkaa näitä länsimaisten yhteiskuntien peruspilareita. Jos Puolan uusi hallitus ja parlamentti jatkavat edeltäjiensä linjoilla, Euroopan neuvoston pitäisi ottaa maa erityistarkkailuun ja aloittaa yleiskokouksen sääntöjen mukainen monitorointiprosessi.
Monitoroinnissa yleiskokous selvittää perusteellisesti, miten sen jäsenmaa täyttää muun muassa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevat jäsenvelvoitteensa.
Hieman ennen Puolan lokakuisia vaaleja maassa vieraillut Jussi Saramo (vas.) oli järkyttynyt siitä, miten huonoon suuntaan menevä demokratia- ja oikeusvaltiokehitys vaikuttaa erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Laki ja oikeus –puolueen vaalikampanja maalasi HLBT-ihmisistä kuvaa yhteiskunnan vihollisina. Puolueen puheenjohtajan mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat uhka puolalaisten identiteetille sekä Puolalle kansakuntana ja valtiona. Valtapuolueen julkisten ulostulojen myötä kynnys vähemmistöihin kohdistuvalle vihapuheelle ja jopa –teoille on alentunut, Saramo totesi.
Hän muistutti, että niin HLBT-ihmisten kuin kaikkien muidenkin vähemmistöjen turvallisuuden vuoksi oikeuslaitoksen riippumattomuus on ensiarvoisen tärkeää.
Honkonen toivoi, että sekä Euroopan neuvosto että Euroopan unioni käyttäisivät kaikkia vallassaan olevia keinoja, jotta pelottava kehitys Euroopan sydänmailla saataisiin pysäytettyä.
– Nyt eletään ratkaisevia aikoja. Eurooppalaisten arvojen varaan rakentuvien instituutioiden tulee nyt ottaa käsiin se valta, joka niillä on puolustaakseen demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja kaikkia Euroopan asukkaita.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.
lehti 