Euroopan keskuspankki ilmoitti 750 miljardin euron talouden pelastuspaketista. Pistääkö EKP nyt kaiken peliin eli sanoo markkinoille, että se tekee kaiken tarvittavan, Suomen sosiaali ja terveys Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?
EKP osoitti, että se on edelleen valmis tekemään kaikkensa, jotta euro säilyy ja EMU-järjestelmä pysyy kasassa. Ennen päätöstä EKP ehti löysällä viestinnällään melkeinpä käynnistää eurokriisin uudestaan, kun rahoitusmarkkinoiden näkemys Italian maksukyvystä alkoi kääntyä negatiiviseksi.
PEPP-paketin jälkeen on kuitenkin kaikille selvää, että EKP ei jätä eurovaltioita pulaan. Symbolisena viestinä tämän kruunasi se, että myös Kreikka pääsi nyt ensimmäistä kertaa mukaan EKP:n määrällisen elvyttämisen ohjelmaan.
En kuitenkaan sanoisi, että EKP on laittanut nyt kaiken peliin. Kyllä sillä on varastossa vielä mahdollisia toimia, jos tilanne jatkossa sitä vaatii.
Yhdysvalloissa puolestaan hallitus aikoo pistää peliin 1 000 miljardia dollaria. Mitä se aikoo tällä rahalla tehdä?
Kun EKP:n paketti oli käytännössä rahoitusta eli rahapolitiikkaa, tässä on kyse finanssipolitiikasta. Valtio siis antaa kansalaisille ja yrityksille enemmän rahaa, kuin heiltä tällä hetkellä kerää pois.
Finanssipoliittiseen pakettiin sisältyi monenlaisia toimia, kuten tukea pienemmille yrityksille, pulassa oleville toimialoille sekä suoraan kotitalouksille. Ehkä kiinnostavin yksittäinen toimenpide oli niin sanottu ”shekkielvytys” eli hallitus kaavailee ihan kirjaimellisesti 1 000 dollarin shekin lähettämistä kaikille kansalaisille.
Tällaista elvytystä on tehty Yhdysvalloissa aiemminkin – esimerkiksi vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen sekä globaalin finanssikriisin yhteydessä. Tämä varmaan kuvaa hyvin myös sitä vakavuutta, millä koronaviruksen synnyttämään kriisiin Yhdysvalloissa suhtaudutaan.
Täytyy muistaa, että myös Yhdysvalloissa keskuspankki on luvannut käynnistää rahoitusoperaation, jonka koko on tuota finanssipoliittista pakettiakin suurempi. Ja on luultavaa, että se joustaa vielä ylöspäin, jos rahoitusmarkkinoiden tilanne ei ala rauhoittua muuten.
Mistä kaikki nämä rahat oikein otetaan?
Rahoitusoperaatioiden rahat luodaan nappia painamalla keskuspankeissa ja finanssipoliittisten ohjelmien rahat lainataan eli ne kasvattavat valtioiden alijäämiä ja velkakuormaa.
Toisaalta kun keskuspankit nyt kasvavassa määrin ostavat rahoitustoimenpiteissään valtioiden velkakirjoja taseeseensa, joku voisi sanoa, että käynnissä on laajamittainen alijäämien keskuspankkirahoitus.
Erityistilanteessa tätä on kuitenkin mahdotonta välttää nykyisillä talouden rakenteilla. Kun velkatalous sakkaa, velan pitää nopeasti valua sinne, missä sitä voidaan kestävimmin pitää – siis keskuspankkien taseisiin.
”Meillä on olemassa instituutiot, joiden avulla tämäkin kriisi voidaan selättää.”
EKP:n lisäksi moni Euroopan maa – Suomi mukaan lukien – on ilmoittanut omista pelastuspaketeistaan, joiden myötä talouteen pusketaan niin ikään valtavia summia. Kertooko tämä, että vuoden 2008 finanssikriisistä on opittu?
Mielestäni kertoo. Toisaalta kyllä silloinkin heti kriisin ensi vaiheessa oltiin valmiita finanssipoliittiseen elvytykseen. Vasta pahimpien liekkien sammuttua alkoi sitten kiristyspolitiikka.
Mutta ehkä tällä kertaa finanssipoliittinen elvytys lähti vieläkin luontevammin kuin vuosikymmen takaperin.
Suomen hallitus ilmoitti perjantaina 15 miljardin euron tukipaketista. Oliko kokoluokka oikea?
Kuulostaa tähän kohtaan hyvän kokoiselta. Mutta olosuhteiden mukaan on nyt mentävä ja pidettävä valmius myös lisätoimille.
Gianis Varoufakis on sanonut, että viime finanssikriisin jälkeen EKP:n elvytys meni enemmän vauraampien taskuihin. Onko riskinä, että nyt käy samoin?
Tässä vaiheessa on todella vaikea arvioida elvytystoimenpiteiden tulonjakovaikutuksia. Kun lähes kaikki ovat epidemian vaikutuksen alaisina, tukea toivottavasti saavat myös kaikki.
Eniten tässä tilanteessa toki huolettaa pienituloisten, pienipalkkaisten ja velkaantuneiden kotitalouksien tilanne. Mikäli omassa taloudessa ei ole joustovaraa, talouden pysähtyminen ympäriltä ja toimeentulon loppuminen kokonaan on iso jysäys.
Suomessa onneksi sosiaaliturvajärjestelmä pystynee tukemaan ihmisiä näissäkin olosuhteissa, mutta maailmalla – esimerkiksi Yhdysvalloissa – köyhien tilanne on todella huolestuttava.
Markkinoiden ensireaktio EKP:n ja Yhdysvaltain toimiin oli negatiivinen eli pörssikurssit laskivat. Mistä tämä kertoo, että edes yli tuhannen miljardin apupaketit eivät tunnu riittävän?
Katsotaan, minkä suunnan markkinat tulevina päivinä ottavat. Mielestäni pessimismi kertoo siitä, että kyseessä ei ole ensisijaisesti finanssikriisi vaan pandemian aiheuttama talouskriisi, joka sitten heijastuu rahoitusmarkkinoiden kautta laajemmin talouteen. Siksi luottamus pörsseissä ei voi palautua, ennen kuin epidemiarintamalta kuuluu jotain uutta ja positiivista.
Esimerkiksi se, että Wuhanissa on nyt päästy uusissa tartunnoissa nollaan on sellainen lohdullinen uutinen, jolla voi tällä hetkellä olla suurempi positiivinen vaikutus markkinoihin kuin mitä yksikään keskuspankin lupaama lisäbiljoona voi tuottaa.
Jos nämä paketit eivät rauhoita markkinoita, mitä keinoja keskuspankeilla ja valtioilla on vielä jäljellä?
Vielä voidaan viedä rahoitusta pidemmälle ja paisuttaa taseita erilaisilla velkapapereilla. Koska kyseessä on velkavetoisen ja keskinäisriippuvaisen talousjärjestelmän kriisistä, on kiinnitettävä huomio ensisijaisesti velkoihin ja velanmaksukykyyn.
Mielestäni tulisi edelleen jatkaa uudelleenrahoitustoimia, harkita yleisiä lyhennysvapaita sekä pohtia jopa tiettyjen velkaerien kuolettamista. Näillä toimilla voidaan voittaa riittävästi aikaa epidemian taltuttamiseen ja turvata talousjärjestelmän perusrakenteet.
Selvää kuitenkin on, että kriisin jälkeen olisi tärkeää tarkastella kriittisesti nykyisen järjestelmän kestävyyttä juuri velkarakenteiden näkökulmasta.
Kun reaktiot näihin paketteihin ovat olleet negatiiviset, voiko sanoa pörssikapitalismin odotusten olevan kohtuuttomat? Vai kertooko se vain, että käsillä on täysin ennenäkemätön kriisi?
Kyllä tämä on oikeastaan ennennäkemätön kriisi. Ja niin kauan kuin sen juurisyytä eli epidemiaa ei saada kuriin, heijastusvaikutukset koko talousjärjestelmään ovat vakavia.
Haluan kuitenkin korostaa edelleen, että meillä on olemassa instituutiot, joiden avulla tämäkin kriisi voidaan selättää. Nyt tarvitaan vain kylmää päätä, rauhallista mieltä ja luottamusta näihin instituutioihin. Esimerkiksi EKP:n toimet vahvistivat minulle, että syytä laajempaan taloushuoleen ei ole.
Lue lisää:
uutiskirje 