Suomessa valmistellaan nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamista uusilla koneilla. Kriittisesti hävittäjähankintoihin suhtautuvat asiantuntijat vähintään lykkäisivät hankintoja. Virallisesti Hornetien elinkaaren on arvioitu loppuvan vuoteen 2030 mennessä.
Uuden konetyypin hankinnasta valmistui esiselvitys HX-hankkeen nimellä vuonna 2015. Uusin tarkennettu tarjouspyyntö tehtiin vuonna 2019. Tarjousten odotetaan valmistuvan tämän vuoden lopulla.
Aiemmin suunnitellut askelmerkit menevät niin, että puolustusministeriö tekee vuonna 2021 puolustusvoimien valmistelusta esityksen maan hallitukselle, joka tekee sitten hankintaehdotuksen eduskunnalle.
Media on vaikutusvaltainen lobbausväline.
Tavoitteena on korvata nykyisten 67 Hornet F/A-18 -koneiden suorituskyky. Lukumäärää ei ole lyöty lukkoon. Tällä hetkellä tarjouskilpailussa ovat vielä mukana kaksi amerikkalaista hävittäjää Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet sekä brittiläisjohtoinen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab Gripen E.
Rauhanjärjestöt Sadankomitean johdolla järjestivät tiistaina hävittäjähankintoja pohtivan webinaarin, jossa asiantuntijat vastasivat kysymykseen, onko nyt aika hankkia hävittäjiä. Monipolvisesta keskustelusta saattoi vetää yhteen, että koko hanke pitäisi laittaa uudelleen valmisteluun.
Horneteille lisää käyttövuosia?
Professori Heikki Hiilamo kritisoi webinaarissa HX-hankkeen valmistelua siitä, että sitä on tehty sotilaiden johdolla eikä siinä ole ollut riittävästi mukana muuta asiantuntemusta. Hän piti suurena puutteena sitä, että puolustusvoimat eli koneiden käyttäjä on valmistellut hävittäjäkauppoja, mutta mukana ei ole ollut maksajan eli Suomen kansan edustajia eduskunnasta. Hiilamon mukaan selvityksestä puuttuu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen kokonaisnäkemys.
– HX-hankkeessa ei esitetä tarpeeksi selkeästi, mihin tarpeisiin hävittäjähankkeella vastataan, Hiilamo sanoi.
Ekonomisti Eero Lehto arvosteli HX-hanketta siitä, että kun sitä on tehty suorituskykyarvioinnin mukaisesti, niin kustannuspuoli on unohdettu. Konehankintaan on suunniteltu 10 miljardia euroa. Tällöin käyttökustannukset nousevat 20–30 miljardiin euroon.
– Elinkaarikustannuksiin kuuluvista operointi- ja ylläpitokustannuksista ei ole tarpeeksi puhuttu.
Neljä vuosikymmentä Ilmavoimissa ja aseteollisuudessa työskennellyt tohtori Pertti Korhonen arvioi äskettäin (HS 7.5.), että nykyisten Hornetien elinkaarta voitaisiin vielä jatkaa. Horneteille on tehty jo kaksi päivitystä. Korhosen mukaan kolmannella päivityksellä käyttöikää voitaisiin jatkaa viidellä vuodella.
Tietokirjailija Pentti Sainio arvioi webinaarissa, että nykyisten Hornetien päivittämisellä elinkaarta voitaisiin helposti jatkaa 10 vuodella. Hänen laskelmiensa mukaan päivitys tulisi maksamaan 500–700 miljoonaa euroa. Sainion mukaan uusista koneista F35A on selvästi kallein ja sitä puolta halvempi Saab Gripen E edullisin. Hintavertailu sisältää kokonaispaketin aseineen.
Nato-kritiikkiä
Lehto ihmetteli, että kun HX-hanke on ollut ilmavoimavetoista, ovat puolustus- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet jääneet ilmavoimien päätettäviksi. Lehdon mukaan on liian vähän käyty keskustelua vaihtoehtoisista puolustuksellisista strategioista. Silläkin on Lehdon mukaan suurta merkitystä, hankitaanko hävittäjät Nato-maasta vai puolueettomasta Ruotsista.
Ruotsalainen Saab Gripen E olisi halvin.Media on vaikutusvaltainen lobbausväline.
– Suomen Nato-suhde on epämääräinen. Suomi on Naton kyljessä tiiviisti vain sikäli jos Suomella on harjoitustoimintaa Nato-maiden kanssa ja jos Suomi ostaa Nato-yhteensopivia aseita. Luulen, että nämä piilossa olevat Nato-preferenssit vaikuttavat keskeisesti siihen, arvostetaanko tätä Nato-suhdetta vai annetaanko painoa sille, että Suomi ostaa aseita liittoutumattomista maista, kuten Ruotsista.
Sainio yhtyi varsin voimakkain sanakääntein Lehdon Nato- ja USA-kritiikkiin. Hän sanoi, että Suomen päästyä irti Neuvostoliitto-suhteesta 1990-luvulla, se oli heti valmis heittäytymään toisen suurvallan helmoihin.
Sainio arvosteli suomalaista virkamieskuntaa amerikkalaismielisyydestä. Pahana esimerkkinä hän piti puolustusvoimien ex-komentajaa, entistä Hornet-lentäjää Jarmo Lindbergiä, jolla on ollut yli kymmenen vuotta tiiviit suhteet USA:n puolustushallintoon, erityisesti ilmavoimiin.
– Suomi on ollut asettumassa USA:n rinnalle Venäjää vastaan.
Ammattilobbareita mukana
Suomessa asekauppojen lobbareiksi ovat ryhtyneet monet entiset korkea-arvoiset upseerit, viimeksi kenraali evp. Lindberg, joka pestautui F-35A-hävittäjää valmistavalle Lockheed Martinille. Tosin hänen lobbaussuhteensa purettiin, kun asiaa paheksuttiin Suomessa korkealla tasolla.
Mielenkiintoisia näkökulmia lobbaukseen webinaarissa toi tutkijatohtori Markus Mykkänen. Hän puhui siitä, miten mediaa käytetään lobbaukseen eli päätöksentekoon vaikuttamiseen.
Mykkänen esitti, että tehokkainta lobbaus on, jos sitä tehdään samaan aikaan sekä suoraan lobattavia tapaamalla että välillisesti median kautta. Mykkäsen mukaan median kautta lobbaaminen on lisääntynyt ja ammattimaistunut.
– Erityisesti tulee tarinallisia tiedotteita, tutkimusaineistoja, selvityksiä. Kaikkea tällaista, jolla pyritään vaikuttamaan uutisointiin. Hyvin usein on, että asiat esitetään hieman yksipuolisesti ja kohteelle positiivisessa valossa.
Mykkänen sanoi, että media on hyvin vaikutusvaltainen lobbausväline ja sitä voidaan käyttää missä tahansa päätöksentekovaiheessa.
– Mediahan on monille meille se tärkein kanava, josta politiikkaa seurataan. Lobbarien mukanaolo on usein toimittajille uutisvaltti.
– Hyvin paljon mediassa on käytetty lobbarien tarinoita ja sitaatteja siitä, miten tietty konetyyppi on parempi kuin toinen. Siellä on nykyisiä lentäjiä, jotka ovat käyttäneet konetta pitkään. Lobbareista on tullut poliittisia viestijöitä. Se on nähty tässä hävittäjähankkeessakin.
lehti 