Kun koronavirus ja sen torjumiseksi julistettu sulku iskivät Filippiineille, maan maanviljelijät kärsivät kenties eniten. Heidän olosuhteissaan kun ei ollut kehumista aiemminkaan.
Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joilla viljellään vain yhtä kasvilajia. Maareformia on yritetty tehdä vuosikymmenet, mutta yhä kymmenestä maanviljelijästä seitsemän on maattomia vuokraviljelijöitä.
– Filippiinien maatalous ei ollut valmis pandemiaan, Filippiinien pienviljelijäliikkeen KMP:n projektijohtaja Kathryn Manga sanoo.
Kymmenestä maanviljelijästä seitsemän on yhä maattomia vuokraviljelijöitä.
– Edes ennen covidia Filippiinien maatalous ei tuottanut tarpeeksi ravintoa kansalaisille. Olimme jo kriisissä, kun jopa kasvisten ja riisin hinta oli noussut.
Varsinkaan maattomat viljelijät eivät hintojen noususta hyödy, päinvastoin. He myyvät esimerkiksi riisisatonsa maanomistajalle murto-osalla siitä hinnasta, jolla maanomistaja myy sen eteenpäin. Tällä rahalla he sitten joutuvat torilta ostamaan riisin ja kaiken muun, sillä omasta sadosta ei riisillä maksettavan maanvuokran ylitse jää itselle mitään.
Maanviljelys ei onnistu etänä
Koronan torjuntatoimet ovat muuttaneet jo valmiiksi hauraan tilanteen kaoottiseksi. Armeija ja viranomaiset ovat estäneet viljelijöitä hoitamasta tilojaan ja myymästä tuotteitaan. Ruokaa kaikkein haavoittuvimmille toimittaneita vapaaehtoisia on pidätetty ja syytetty karanteenimääräysten rikkomisesta.
– Sulku on ollut erittäin militaristinen. Tarkastuspisteitä on ympäri maata, myös Manilan metropolialueella. Ihmiset vain komennettiin kotiin. Maanviljelijöille se on ollut hyvin vaikeaa. Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä, Manga toteaa.
Ruuan saatavuus on muuttumassa ongelmaksi maaseudun köyhien lisäksi myös kaupunkilaisille.
Viljelijöiden verkostot ovat kuitenkin onnistuneet kuljettamaan ruokaa sulunkin aikana. Viidenkymmenen kilometrin päässä Manilasta sijaitsevasta Bulacanista tuodaan kasviksia, jotka ruokkivat pääkaupungin haavoittuvimpia. KMP:n jäsenorganisaatiot ovat ensimmäisen kuukauden aikana onnistuneet toimittamaan 10 000 kiloa kasviksia.
– Toiminnan aloitti kirkon organisaatio, jolla oli liikuteltava keittiö ja joka etsiskeli kasviksia tuottavia viljelijöitä. Kohteina ovat kaupungin köyhät, kodittomat ja siirtotyöläiset, jotka eivät sulun vuoksi voi palata koteihinsa, Kathryn Manga kertoo.
KMP on myös lanseerannut online-ruokakaupan, jonka tuotot tukevat avustustyötä.
lehti 