Aiemmat Vuoden retkikohde -voittajat
2019 Ylläs
Ylläs vei voiton äänestyksessä, jonka teemana oli maastopyöräily. Ylläksen alueella on maastopyöräreittejä 200 kilometriä, ja jatkaa voi Pallas-Yllästunturin uria pitkin.
2018 Rokuanvaara
Vuoden 2018 teema oli geologiset kohteet. Rokualla on runsaasti jääkauden aikaisia merkkejä: harjuja, dyynejä, suppia, muinaisrantoja, karua kasvillisuutta ja kirkasvetisiä järviä.
2017 Punkaharju
Äänestyksen tavoite oli löytää luontoretkeilyyn sopiva kohde, jossa voi tutustua myös alueen historiaan. Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista harjuineen ja järvineen. Monipuolisten retkeilymahdollisuuksien lisäksi alueelta löytyy myös paljon muuta nähtävää, kuten juoksuhautoja ja metsämuseo.
Vuoden retkikohde -äänestyksen teemana oli tänä vuonna ympäristömyönteisyys. Yleisöäänestyksen voitti Tampereella sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue, jonka uniikit laavut ovat herättäneet suurta mielenkiintoa.
Tampereen Sorilassa sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue valittiin vuoden 2020 retkikohteeksi sadan ehdokkaan joukosta. Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä raadin valitsemien kuuden finalistin joukosta. Kintulammi sai 38 prosenttia äänistä.
– Valinta tuntui erityisen hyvältä, sillä äänestyksen teemana oli tänä vuonna ympäristömyönteisyys, johon olemme erityisesti panostaneet, Kintulammin retkeilyalueen rakentamisessa alusta asti mukana ollut Petri Mäkelä iloitsee.
Kintulammin retkeilyaluetta ryhdyttiin suunnittelemaan kolme vuotta sitten. Tampereen kaupungin tytäryhtiöllä Ekokumppaneilla työskentelevä Mäkelä sai alueen suunnittelu- ja rakennusprojektin vastuulleen rakentaja-ammattinsa ja retkeilyharrastuneisuutensa vuoksi. Aluetta lähdettiin rakentamaan kestävän kehityksen periaattein.
– Opastekylteissä ei ole käytetty kyllästettyä puuta, vaan ne on hiilestetty vanhan Japanista lähtöisin olevan tekniikan mukaan. Pitkospuut ovat lehtikuusta, jotka vaihdetaan uusiin, kun ne eivät enää ole käyttökelpoisia. Laavut on rakennettu vanhoista saunoista ja riihistä, Mäkelä luettelee.
Kintulammin retkeilyalueella on neljä uniikkia laavua, jokainen retkeilystä kiinnostuneen arkkitehdin suunnittelema. Laavuista onkin muodostunut alueen nähtävyyksiä. Erityisesti Kirkkokiven laavu kiinnostaa – kirkonmallisesta laavusta on muodostunut Instagram-käyttäjien ja valokuvaajien ykköskohde.
Järvirikas luonnonsuojelualue
Koko Kintulammin retkeilyalue on luonnonsuojelualuetta. Reittien varrella ei törmää yhteenkään avohakkuupaikkaan, vaan tepastella voi vanhimmillaan yli 70-vuotiaassa aarniometsässä. Vanha metsä on otollinen elinympäristö liito-oraville, harvinaisille tummaverkkoperhosille sekä metsoille.
– Metsojen määrä on alueella lisääntynyt viime vuosien aikana. Se on hieno juttu, sillä muuten niiden kanta Etelä-Suomessa on pienentynyt, kun vanhaa metsää ei enää juurikaan ole.
Kintulammi-nimestä huolimatta alueella on paljon muitakin järviä, joiden lomassa retkeilyreitit luikertelevat. Kaikki polut ovat helppokulkuisia ja pituudessakin riittää valinnanvaraa.
– Yhteensä reittejä on 16 kilometriä, ja niiden pituus vaihtelee. Lyhin reitti on 300 metriä pitkä esteetön polku. Reitit on suunniteltu perhosreiteiksi, eli alueella on pari keskuspaikkaa, joista voi valita itselleen sopivan reitin. Kesken matkan pääsee helposti palaamaan takaisin, jos perheen pienin väsyy.
Suosio yllätti
Koronakevät on tehnyt retkeilystä supersuosittua. Tämä on näkynyt erityisesti Kintulammin retkeilyalueella.
– Aluksi puistoa suunniteltiin 10 000 ihmiselle vuodessa. Maaliskuisena viikonloppuna, juuri kun tieto Vuoden retkikohde -äänestyksen tuloksista oli tullut, vieraili puistossa tuhat henkeä yhden viikonlopun aikana.
Koronan vuoksi Tampereen liikuntatoimi päätti sulkea alueen muutamaksi kuukaudeksi. Nyt laavut ja vessat ovat kuitenkin taas avoinna yleisölle, kunhan turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta huolehditaan.
– Maalaisjärjellä pärjää hienosti, ja kyllä retkeilijät ovat hyvin tilanteen huomioineetkin: käsidesit ovat mukana, pitkospuilla annetaan tilaa ja taukopaikoilla jaetaan tulisteluvuoroja.
Luontobuumin lieveilmiö on retkeilyalueiden roskaaminen. Kintulammilla tätä ongelmaa ei Mäkelän mukaan onneksi ole ollut, vaikkei alueella olekaan jätehuoltoa.
– Käymme kerran viikossa kiertämässä alueen läpi, ja yleensä tuomme sieltä pois yhden pussillisen roskaa. Pääasiassa nekin ovat sytykkeinä käytettyjä sanomalehtiä. Tosi hieno juttu, kun otetaan huomioon, kuinka paljon alueella käy väkeä, Mäkelä kehaisee.
Jotta väkimäärää Kintulammin retkeilyalueella saataisiin tasattua, aukeaa elokuussa alueelle vielä yksi reitti taukopaikkoineen ja laavuineen. Myös joukkoliikenteen kehittäminen alueelle on työn alla.
– Nyt lähimmältä bussipysäkiltä on reittien aloituspisteeseen 3–4 kilometriä. Saavutettavuutta pitäisi parantaa esimerkiksi kutsuliikenteellä. Tampereelle on myös tarkoitus lanseerata LuontoNysse-palvelu, joka näyttää bussireitin eri luontokohteisiin vuoroineen ja aikatauluineen.
Aiemmat Vuoden retkikohde -voittajat
2019 Ylläs
Ylläs vei voiton äänestyksessä, jonka teemana oli maastopyöräily. Ylläksen alueella on maastopyöräreittejä 200 kilometriä, ja jatkaa voi Pallas-Yllästunturin uria pitkin.
2018 Rokuanvaara
Vuoden 2018 teema oli geologiset kohteet. Rokualla on runsaasti jääkauden aikaisia merkkejä: harjuja, dyynejä, suppia, muinaisrantoja, karua kasvillisuutta ja kirkasvetisiä järviä.
2017 Punkaharju
Äänestyksen tavoite oli löytää luontoretkeilyyn sopiva kohde, jossa voi tutustua myös alueen historiaan. Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista harjuineen ja järvineen. Monipuolisten retkeilymahdollisuuksien lisäksi alueelta löytyy myös paljon muuta nähtävää, kuten juoksuhautoja ja metsämuseo.
uutiskirje 
