Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän mukaan keskeinen muutos on raiskausrikoksen muuttaminen suostumusperusteiseksi.
– Vapaaehtoisuuden puuttuminen on keskeinen tunnusmerkki kaikissa seksuaalirikoksissa, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) tänään tiedotustilaisuudessa.
Hän pitää erittäin tärkeänä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden vahvistamista. Ei tarkoittaa aina ei.
Lapsenraiskauksen vähimmäisrangaistukseksi ehdotetaan kaksi vuotta vankeutta, kun se nykyisin on vastaavista teoista yksi vuosi.
– Rikoksen uhrin asemaa on parannettava ja sääntelyä saatettava paremmin nykykäsityksiä vastaavaksi. Raiskausrikoksen muuttaminen suostumusperusteiseksi on tässä erittäin keskeistä, sanoo Henriksson.
Laissa puhutaan vapaaehtoisesta osallistumisesta. Työryhmä katsoo sen parhaiten kuvaavan seksuaalisen toiminnan molemminpuolisuuden loukkausta, jota raiskaussäännös koskee.
Seksuaalirikoksen uhrin asemaa vahvistetaan
Henrikssonin mukaan rikoksen uhrin asemaa pitää vahvistaa ja rohkaista raportoimaan rikoksista. Hän uskoo uudistuksen antavan seksuaalisen rikoksen uhrille uskallusta ilmoittaa rikoksesta, jos uhri kokee kokee joutuneensa rikoksen uhriksi.
– Aikaisemmin ilmoitus on voinut jäädä ilmoittamatta, jos ulkoisia tunnusmerkkejä ei ole, toteaa Henriksson.
Toisen pakottaminen sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai uhkauksella on jatkossakin raiskaus. Näissä tapauksissa ei myöskään arvioitaisi erikseen, osallistuiko uhriksi joutunut sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti.
Raiskausrikosten tunnusmerkistön laajentuessa ja muuttuessa pakosta ja väkivallasta suostumuksen tutkintaan lisää tutkittavien ja syytettävien määrää Ruotsin kokemusten mukaan.
Erityisesti lapsiin kohdistuvien sukupuoliyhteyden sisältävien seksuaalirikosten rangaistukset kovenisivat. Muutosten arvioidaan lisäävän vankeusrangaistuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset kovenevat
Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat mietinnössä oma kokonaisuutensa. Henrikssonin mukaan tämä selkeyttää lapsiin kohdistuvien tekojen määrittämistä seksuaalirikokseksi sekä parantaa käytäntöön soveltamista.
Myös rangaistukset kovenevat. Lapsenraiskauksen vähimmäisrangaistukseksi ehdotetaan kaksi vuotta vankeutta, kun se nykyisin on vastaavista teoista yksi vuosi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää ”sanoin kuvaamattoman inhottavana” lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Hän pitää tärkeänä työryhmän ehdottamaa uutta ikärajaa eli nuoren lapsen 12 vuoden ehdotonta suojaikärajaa.
– Tätä nuoremmille tehty seksuaalinen teko täyttäisi sellaisenaan ankaran rikostunnusmerkistön.
Edelleenkin säilyy 16 vuoden suojaikäraja nykyisen kaltaisena. Rangaistusta arvioitaessa 12-15-vuotiaiden osalta otetaan huomioon osapuolten iän ja henkisen kypsyyden erot. Nuorten keskinäiset vapaaehtoiset seksuaaliset teot eivät ole tulossa rangaistaviksi.
Henriksson korosti myös uuden teknologian mahdollistavien seksuaalisten rikosten rangaistavuutta. Erityistä huomiota on annettu uuden teknologian mahdollistamille älypuhelimen ja netin kautta tapahtuville seksuaalirikoksille.
– Uudella lainsäädännöllä puututtaisiin näihin.
Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö laajenee
Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö rajattiin vuoden 2014 uudistuksessa kosketteluun. Metoo-liike osoitti olevan myös muunlaista vakavampaa ahdistelua kuin nykyisin vain koskettelutekoihin rajatut rangaistavat teot.
Edelleenkin sively, puristelu ja taputtelu säilyvät rangaistavina.
Jatkossa laissa määriteltäviä kosketteluun rinnastettavia tekoja voisivat olla myös muun muassa ei-toivottu toisen seuraaminen ja sukupuoliyhteyden ehdottelu, sukuelimen paljastaminen tai toisen kuvaaminen hameen alta ja hameen tai paidan helman nostaminen.
Tekojen tulee olla omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä ne ole muiden säännösten nojalla ankarammin rangaistavia.
Työryhmän mukaan rangaistavaa tulisi olla tekojen lisäksi myös sanallinen ahdistelu, viestin tai kuvan esittely, kuvan ottaminen toisesta tai itsensä paljastaminen. Edellytyksenä työryhmän mukaan olisi, että teko rinnastuu vakavuudeltaan kosketteluun.
Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakosin mukaan on olemassa käytäntö, että karskeja kuvia lähetellään sähköpostiin. Myös tällaiseen ilmiöön voisi puuttua tunnusmerkistön laajentuessa.
Seksuaalinen kajoaminen uudeksi nimikkeeksi
Työryhmä ehdottaa, että pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin uudella säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Se koskisi muita vakavia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä.
Rangaistusasteikko olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Rangaistus olisi ankarampi kuin nykyinen pakottamisen rangaistusasteikko. Kajoamisesta säädettäisiin myös törkeä tekomuoto.
Henriksson korostaa yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä seksuaalirikoksista. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä annetaankin aikaa syyskuuhun saakka. Sen jälkeen oikeusministeri valmistelee esityksen ja hallitus tuo keväällä 2021 lakiesityksen eduskunnalle.
uutiskirje 