Valtiovarainministeriön VM:n virkamiesten työryhmän esitys 60 000 työpaikan luomisesta on saanut puolustajansa ja vastustajansa liikkeelle. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nielaisisi kaikki työryhmän esitykset, tosin joitain yksityiskohtia muuttaen.
Tehyn ekonomisti Ralf Sund löysi pari uuttakin myrkkypilleriä, joita ei ole vielä ehditty ruotia. Työryhmä esittää eläkekarttuman poistamista työttömyysturvasta. Toinen sosiaalista eriarvoisuutta lisäävä esitys toteutuessaan olisi vuorotteluvapaan poistaminen.
– Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla karttuu eläketurva.
Sund pitää keskustelua ikääntyneiden tukien leikkaamisesta ennenaikaisena, koska tällä hetkellä eletään poikkeustilanteessa.
Eläkekarttuman poistaminen pienentäisi tulevaa eläkettä jopa sadoilla euroilla.
– Kyse on tulevista pieneläkeläisistä. Puhutaan suhteellisen merkittävästä laajasta joukosta, toteaa Sund.
Eläketurvan heikennys kohdentuu kausityöntekijöihin
Rakennustyöläiset ja muut kausityöläiset saattavat joutua työuransa aikana moneen otteeseen työttömiksi.
– Heille eläkekertymän poistuminen voi tarkoittaa satojen eurojen menetystä. Kyse olisi erittäin isosta eriarvoistavasta sosiaalipoliittisesta päätöksestä,jos tämä toteutettaisiin, Sund painottaa.
Huipputyöttömyysvuosina eläkemaksuja maksetaan lähes miljardi. Samassa yhteydessä maksetaan myös työttömien eläketurvaa.
– Kyse on todella isosta eriarvoistavasta tekijästä. Tämä on yllättävä unohdus.
Sundin mukaan esitys avaa keskustelua myös työttömien eriarvoisesta kohtelusta, sillä työmarkkinatuella ei eläketurva kerry nykyisinkään.
Eläkeputken poistolla sosiaalinen hintansa
Sund painottaa, että niin sanotun eläkeputken – työttömyysturvan lisäpäivien – poistamisella on eriarvoistava vaikutus. Niiden ikäryhmien työllisyysaste on noussut, jotka ovat jääneet eläkeputken ulkopuolelle ikärajaa nostettaessa.
– Mitalin toinen puoli on se, että osa on väistämättä kärsijöitä. Terveydellisistä syistä, koulutuksen puuttuessa tai jostain muusta syystä työttömäksi jäävät olisivat uudistuksen kärsijöitä.
Sund muistuttaa, että yritykset käyttävät tätä myös irtisanomiskanavana tilauskannan ohentuessa.
– Jos eläkeputki viedään, on ikääntyneiden kohtelu taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä julmempi.
VM:n virkamiehet eivät nosta eläkeputken poistamisen sosiaalista hintaa esiin.
– Osa faktoista jäi nyt kertomatta, sanoo Sund.
Vuorotteluvapaa ikääntyvien naisten henkireikä
Toiseksi myrkkypilleriksi Sund nimeää VM:n virkamiesten halun lopettaa vuorotteluvapaan. Sapattivapaan juuret juontuvat vuoteen 1996 Lipposen hallituksen aikaan, jolloin se otettiin käyttöön koeluontoisesti käyttöön.
Vuorotteluvapaata ovat käyttäneet etenkin varttuneemmat, keski-ikäiset työssään uupuvat naiset. Vuorotteluvapaa on ollut moneen otteeseen lopetusuhan alla 25-vuotisen historiansa aikana, mutta ay-liike ei ole tätä hyväksynyt.
– Vuorotteluvapaa on joillekin todellinen henkireikä, painottaa Sund.
Vuorotteluvapaa toimii väylänä työn syrjään
Tutkimustulokset vuorotteluvapaan vaikutuksista ovat kahden suuntaisia. Sapattiaika virkistää, mutta työuraa se ei välttämättä pidennä. Kolikolla on toinenkin puoli.
Sund muistuttaa tutkimuksesta, jossa verrattiin vuorotteluvapaan ajaksi sijaistamaan päässeiden ja muiden vastaavassa asemassa olevien työttömien pääsyä töihin.
– Sijaistamaan päässeille vuorotteluvapaa on väylä päästä työmarkkinoihin kiinni. Heidän työhön pääsynsä on selvästi parempi kuin verrokkiryhmällä.
Päättäjät joutuvatkin punnitsemaan vuorotteluvapaan vaikuttavuutta.
– Selvää on, että ay-liikkeen vastustus vuorotteluvapaan poistamiselle on kova, sanoo Sund.
VM haluaisi tiukentaa myös omaehtoisen koulutuksen ehtoja. Vuosittain omaehtoisessa koulutuksessa opiskelee työttömyysturvalla noin 30 000 ihmistä.
VM perustelee tätä muun muassa sillä, että osa koulutuksesta ei ole työvoimapoliittisesti perusteltua. Virkamiehet eivät päästäisi lähihoitajaa kouluttautumaan uuteen ammattiin.
Ikääntyneissä on potentiaalia
VM painottaa erityisesti ikääntyneiden työllistämistä. Virkamiesten laskelmien mukaan ikääntyneiden työllistyminen Ruotsin malliin toisi 30 000 uutta työllistä. Samaan aikaan työllistämispalvelujen tarjonnalla löytyisi 25 000 työpaikkaa ja työuran alkupäästä 5 000 työllistä lisää.
– Tämän tyyppisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen on kiinni vahvasti työllisyysasteesta. Ikääntyneissä on suuri potentiaali. Hyvin yleisellä tasolla VM on oikeilla jäljillä, jos halutaan nostaa työllisyysaste 77–78 prosentin tasolle.
Ruotsiin verrattuna Suomessa jäädään jälkeen nimenomaan yli 55-vuotiaiden työllistämisessä. Sund pitää keskustelua ikääntyneiden tukien leikkaamisesta kuitenkin ennenaikaisena, koska tällä hetkellä eletään poikkeustilanteessa.
– Keskusta haluaa nostaa Vesa Vihriälän kipupolitiikaksi luonnehtimaa talouspoliittista sisältöä. En näe siinä hirveää kiirettä hallituksen päätöksille.
Hän perustelee tätä sillä, ettei koronan vaikutuksista ole tarpeeksi tietoa. Päätösten on syytä perustua viimeisimpään tutkittuun tietoon.
– Emme tiedä, milloin koronan jälkeinen elvytys on ohi ja milloin koronarokotteen tuoma suoja on käytössä.
uutiskirje 
