Ammattiliitto Pro vaatii, että hallitus suuntaa budjettiriihessä varoja nuorten työkyvyn edistämiseen, sillä mielenterveysongelmat ovat yhä useammin syy nuorten aikuisten työttömyyseläkkeelle siirtymiselle. Koronakevät on vaikeuttanut nuorten asemaa työmarkkinoilla ja lisännyt selvästi mielenterveyspalveluiden tarvetta.
– Olemme erityisen huolissamme nuorten aikuisten jaksamisesta työelämässä. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat selvässä kasvussa, eikä koronan aiheuttama taloudellinen epävarmuus auta tilannetta. Kyse on inhimillisestä tragediasta ja taloudellisesta katastrofista, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.
STM:n mielenterveysstrategian tavoitteiden toteuttamiseen on tärkeää taata budjettiriihessä riittävä rahoitus. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen syy Suomessa, ja kansalaisille on taattava laadukas ja nopea hoito.
Kun nuoren työura katkeaa uupumiseen, on sillä erittäin pitkäkestoiset vaikutukset.
Terapiatakuu perusterveydenhuoltoon
– On ehdottoman tärkeää, että mielenterveyden ongelmista kärsivä saa nopeasti tarvitsemansa avun. Hoitoon pääsyä voidaan parantaa perusterveydenhuollon terapiatakuulla. Myös työterveyshuollon osaamista mielenterveystyössä pitää vahvistaa. Työnantajilla on vastuu terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä, Malinen muistuttaa.
Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin peruste on Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden ongelmissa. Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovat ohittaneet eläkeperusteena jopa tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyssyistä johtuvat eläkkeet ovat kääntyneet viime vuosina selvään nousuun. Nousua on erityisesti alle 35-vuotiailla nuorilla aikuisilla ja työuransa lopussa olevilla naisilla. Myös Kela raportoi kasvua alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden saajissa.
Kun nuoren työura katkeaa uupumiseen, on sillä erittäin pitkäkestoiset vaikutukset. Ammattiliitto Pro näkee, että nopea hoitoon pääsy estää tilanteen pahenemisen ja parantaa työllisyyttä. Tilanteen korjaaminen olisi järkevää myös talouden kannalta, sillä mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalle miljardiluokkaa.