Eteläistä Intiaa 1300-luvulta 1600-luvulle hallinnut Vijayanagara-dynastia rakennutti nykyisen Maharashtran osavaltion alueelle Dhamapurin kylän viereen maapatoaltaan, Dhamapurjärven.
Turisteja vetää paikalle kolmen kukkulan väliin sijoittuvan tekojärven ja sitä ympäröivän metsän ainutlaatuinen kasvi- ja eläinkunta. Järven rannalla sijaitsevaa Bhagwati-jumalattaren temppeliä ympäröivät pienet muurahais- ja termiittipesien päälle rakennetut pyhätöt. Pesiä pidetään maan jumalatar Saterin ilmentyminä. Muurahaispesien palvonta on muinaisajoilta periytyvä käytäntö, joka elää yhä Maharashtrassa ja Goassa.
Pyhätöt ovat tahattomia luonnon monimuotoisuuden monumentteja: muurahaiset ja termiitit ilmastavat maaperän, levittävät siemeniä ja parantavat mullan hedelmällisyyttä.
Luonnolla on puolustajansa
Dhamapurjärven Karlijokeen yhdistävät kanaalit kastelevat vehreitä riisipeltoja ja maatiloja, ja ihmiset ottavat järvestä juomavetensä. Ihmisten lisäksi Dhamapurjärvi ruokkii koko ekosysteemiä, täydentää pohjavesivarastoja ja imee monsuuniaikaan ylimääräisen sadeveden.
Kun turisteja palvelevaa infrastruktuuria on rakennettu, järvellä ja sen rannoilla kukoistavaa kasvi- ja eläinkuntaa ei ole huomioitu. Luonnolla on kuitenkin puolustajansa, Syamantak-säätiö.
Säätiö kasvoi aviopari Sachin ja Meenal Desain Elämän yliopistosta (University of Life). Korkeapalkkaisista liike-elämän työpaikoista kaupungissa luopunut pariskunta perusti vuonna 2007 esivanhempiensa maille oppilaitoksen, joka perehdyttää nuoria perinteisiin muurarin, puusepän ja maanviljelijän taitoihin. Desait pyrkivät vähentämään maaltamuuttoa lietsomalla nuorisossa rakkautta ja kunnioitusta perinteisiä käytäntöjä, ruokia ja keittiötä kohtaan.
Tutkijoita ja yrittäjiä
Vuosien mittaan Elämän yliopistosta valmistuneet nuoret ovat käyttäneet oppejaan erikoistuakseen jollekin tutkimusalalle tai ryhtyäkseen yrittäjiksi, jotka myyvät paikallisia tuotteita turisteille.
Entisestä Elämän yliopiston opiskelijasta Rohit Ajgaonkarista on tullut Syamantakin aktiivinen vapaaehtoinen. Lisäksi hän pyörittää Dhamapurissa pientä ekokahvilaa, joka hyödyntää paikallisia aineksia. Listalla on muun muassa jakkihedelmän, yrttisekoituksen, belahedelmän ja mangon makuisia jäätelöitä.
Rohit pyörittää äitinsä Rupali Ajgaonkarin kanssa myös kauppaa, jossa he myyvät käsin jauhettuja paikallisia masala-maustesekoituksia, mango- ja jakkihedelmätoffeeta, paikallisia pikkelsejä, cashew-voita ja kokumsiirappia ja -voita.
Paikallisen maanviljelijän poika Prathamesh Kalsekar puolestaan valmistelee kandidaatintutkintoa maataloustieteessä. Hän on istuttanut perheensä maille yksityisen metsän, jossa kasvattaa paikallisia hedelmäpuita, vihanneksia, pensaita ja muita kasveja. Hän keskittyy ravinnerikkaisiin villilajikkeisiin ja on perustanut myös taimitarhan, josta jakaa taimia paikallisille maanviljelijöille.
Luvatonta rakentamista
Syamantakin syntyyn johti viranomaisten vuonna 2014 rakennuttama näköalasilta järven ylle sekä turistien kuljettaminen järvellä dieselillä toimivilla moottoriveneillä. Turistien venematkoja järjesti Dhamapurin panchayat, ruohonjuuritason kyläneuvosto.
Desai ja hänen vapaaehtoisensa havahtuivat siihen, että Sindhudurgin alueella on Dhamapurjärven lisäksi monia muitakin vesistöjä ja kosteikkoja, joiden rajoja ei ole virallisesti määritelty. Tällöin häikäilemättömät rakentajat voivat vallata maata ja rakentaa alueille, joille ei oikeastaan saisi rakentaa. Dhamapurjärven rannalle on tunkeuduttu piittaamatta tulvarajasta.
Luvattoman rakentamisen vastustamista vaikeuttaa se, että monet rakennuttajista ovat valtion hallinnon osasia. Esimerkiksi osavaltion maanviljelysvirasto on rakennuttanut järven tulvatasangolle taimitarhan ja kaivon.
Syamantak ja jotkin Sindhudurgin alueen yksityishenkilöt veivät Dhamapurin rakennushankkeet ympäristötuomioistuimeen. Vuonna 2018 se käski lopettamaan rakennustyöt. Tuomarit määräsivät jo rakennetut 35 betonipilaria ja 500 metriä betonista näköalasiltaa purettavaksi sekä kielsivät diesel-moottoriveneiden käytön järvellä. Lisäksi osavaltion julkisten töiden virasto määrättiin maksamaan vahinkojen korjaukset.
lehti 