Armeijatavaraa myyvän Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm on ihmeissään ensi kertaa saamastaan verotuesta.
”Yksinkertaistaen mä sain mun tämän vuoden tuloista 30 600 euroa veronalennusta. Ja tuki tulee suoraan firman omistajalle, ei firmalle itselleen. Ehtona on, että sun firman pitää olla tosi voitollinen, tai ainakin sillä pitää olla vähän vajaa pari miljoonaa euroa varallisuutta”, hän kirjoittaa Facebookissa .
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus .
Lindholm jatkaa, että ”osinkoverotus on kai tarkoituksella tehty mahdollisimman vaikeatajuiseksi, mutta pointti on, että mitä parempaa tulosta sun firma tekee ja/tai mitä rikkaampi sun firma on, sen enemmän saat veronalennusta”.
Lindholm perusti Varustelekan vuonna 2003. Hän kirjoittaa, ettei saanut siinä vaiheessa mitään tukea eikä myöhemminkään, kun yritys oli lähellä konkurssia ja henkilökuntaa piti irtisanoa.
”Tätä rahaa saa vain, jos on rikas ja menee hyvin, ja siinä vaiheessa se tuleekin joka vuosi. Siinä, missä Business Finlandin yritystuki tuottanee valtiolle itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa, saman kolmen vuoden aikana mä olen saanut sata tonnia veronalennusta, valtion saamatta siitä mitään mun näkemää etua.”
Veroetu, joka heikentää työllisyyttä
Kyse on listaamattomien yritysten omistajien verohuojennuksesta, josta Kansan Uutisissa kerrottiin viimeksi syyskuun alussa. Omistajat voivat nostaa osinkona vuosittain kahdeksan prosenttia yrityksensä osakkeiden arvosta niin, että tulo on 75-prosenttisesti verovapaata enintään 150 000 euroon asti.
Asiaan on kiinnitetty huomiota viime vuosina moneen kertaan, mutta veroedun purkaminen ei onnistu, koska keskusta ja RKP vastustavat sitä. Se oli niille kynnyskysymys viime vuoden hallitusneuvotteluissa.
Taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala sanoi KU:ssa 6.9. listaamattomien yritysten verotuksessa olevan kaksi suurta epäkohtaa.
Ensinnäkin se lisää tuloeroja kasvattamalla erityisesti ylimpiä tulo-osuuksia. Toiseksi se kohdistuu investointeihin vääristävästi.
– Yrityksen kannattaa sijoittaa mieluummin asioihin, jotka eivät ole yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi arvopapereihin tai kiinteistöihin.
Tämän vuoksi osinkojen verotus on myös työllisyyskysymys.
– Jostain syystä tästä on täysin vaiettu, kun on puhuttu hallitukselta edellytettävistä työllisyystoimista. Tuotannolliset investoinnit ovat ehto työllisyyden kasvulle, Tuomala sanoi.
”Tosi hyvä, että yritykset maksavat veroa”
Lindholmin päivitys on saanut paljon kommentteja. Yhdessä muistutetaan, että osingoista on jo maksettu paljon veroja.
”Yhteisövero on vain 20%, ja on tosi hyvä, että myös yritykset maksavat veroa. Vaikka osinko tulee jo yhteisöverolla vähennetystä rahasta, on todellisuus silti se, että rikkaat maksavat vähemmän veroa”, hän vastaa.
Toisessa vastauksessa hän sanoo, että ”yrittäjämyönteiset” puolueet ja yrittäjäjärjestöt ajavat ”tosi voimakkaasti rikkaiden ja menestyvien yritysten tukemista, mitä en yhtään ymmärrä”.
”Tollakin kolmella kympillä saisi neljälle aloittavalle firmalle maksettua verkkokaupan käynnistymisen, millä olisi varmasti enemmän yhteiskunnallista vaikutusta.”
”Verotus pienentää riskiä kohdata ihmisten pahuutta”
Ajatteluaan Lindholm avaa niin, että ”vaikka ei vähääkään välittäisi siitä, että meillä pidetään aika hyvin heikoistakin huolta, sen iso seuraus on yhteiskunta, jossa on muihin valtioihin verrattuna äärimmäisen pieni riski kohdata ihmisen pahuutta”.
”Mun ei tarvitse pelätä, että mun lapsi kaapataan lunnaita vastaan, vaan kun sen koulu alkaa, se voi kävellä yksin sinne. Nämä asiat ei olisi mahdollisia, jos meitä ei verotettaisi paljon, ja jos sitä rahaa ei palais siinä sivussa vähän kaikenlaiseen.”
Finnwatchin Sonja Finér lähetti KU:n jutussa terveisiä hallituksen budjettineuvotteluihin, jotka ovat parhaillaan käynnissä:
– Taloudellinen tilanne on vakava. Nyt olisi viimeistään se hetki, jolloin epäoikeudenmukaiset veropohja-aukot pitäisi sulkea. On aika tehdä toimia, joilla osoitetaan, että yhteiskunta on oikeudenmukainen ja vahvimmat kantavat suurimman taakan.
lehti 