Hallitus painii mittavien työllistymistavoitteiden kanssa. Työllisyyden parantamiseksi esitettyjen ”kovien” tai ”pehmeiden” toimien sijaan sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen peräänkuuluttaa tehokkaita toimia, joilla hallitus voi vastata todellisiin ongelmiin.
– Työllisyystoimissa onnistuminen vaatii toimien kohdistamista todellisiin haasteisiin, jotka ovat OECD:n tuoreen raportin mukaan työvoiman terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute. Sen sijaan sosiaalietuudet eivät nouse keskeiseksi työllistymisen esteeksi, toteaa Pekonen.
Pekonen vaatii tänään blogikirjoituksessaan toimia, joilla voidaan parantaa työllisyyttä. Hallitus on sitoutunut vähentämään päätöksillään eriarvoisuutta ja kaventamaan tuloeroja.
Taloudellisia kannustinloukkuja on purettu eivätkä liian anteliaat sosiaaliedut ole OECD:n mukaan Suomessa este työllistyä.
Näiden lähtökohtien tulee ohjata kevään työllisyystoimien suunnittelua kehysriihessä. Uusien työpaikkojen luomisessa Pekonen näkee olevan avainasemassa elvyttävän finanssipolitiikan, Suomen elinkeinorakenteen uudistamisen ja väestön osaamistason kasvattamisen.
– Työvoiman tarjonnan osalta tarvitsemme sekä ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn tukemiseksi että uusia toimintamalleja osatyökykyisten auttamiseksi työmarkkinoille, sanoo Pekonen.
Työkyky hallituksen työllisyyspolitiikan keskiöön
Pekonen nostaa terveysongelmat ja työkyvyttömyyseläkkeet työllisyyskehityksen polttaviksi kysymyksiksi. Hän muistuttaa, että muihin OECD-maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri osa suomalaisista työttömistä ilmoittaa huonon terveyden hankaloittavan työllistymistään.
Vuonna 2019 yli 20 000 ihmistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti mielenterveyden häiriöt johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspoissaoloihin.
– On sanomattakin selvää, että kyseessä on Suomen työllisyyden ja suomalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta polttava kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja pikaisesti, Pekonen painottaa.
Hallitus on käynnistänyt joukon toimia työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisemiseksi.
– Tämä hallitus ymmärtää, että työntekijöiden hyvinvointi on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös kovan luokan työllisyyskysymys, Pekonen sanoo.
Työttömyysturvan tasoa ja turvaa ei heikennetä
Työttömyysturvan muutoksista on käyty pitkään keskustelua. Budjettiriihessä hallitus linjasi, että tavoitteena on työttömyysjaksojen lyhentäminen sekä työmarkkinoiden muutoksen ja digitalisaation nykyistä parempi huomioiminen.
Pöydällä ovat myös työssäoloehdon uudistaminen, työmarkkinatuen uudistaminen sekä lomautettujen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan.
– Vasemmistoliitto pitää selvänä, että keväällä työttömyysturvaan linjattavat uudistukset tehdään turvan tasoa ja kestoa heikentämättä. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen on päätöksillään vähennettävä eriarvoisuutta, jolloin se ei voi rakentaa työllisyyspolitiikkaansa sosiaaliturvan leikkaamiselle, sanoo Pekonen.
Työmarkkinajärjestöt etsivät parhaillaan sopua eläkeputken jatkosta. Elleivät työmarkkinajärjestöt pääse keskenään sopuun marraskuun loppuun mennessä, asia siirtyy hallituksen päätettäväksi.
Helpotusta työttömien arkeen
Pekonen haluaa parantaa kokonaisuutena työttömien turvaa, jotta lyhyetkin työt olisivat työttömälle kannattavia.
– Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi tulee kehittää järjestelmää automaattisempaan suuntaan ja päästä mahdollisimman pitkälle eroon maksatusviiveistä, jotka voivat pahimmillaan vähentää lyhytkestoisten töiden houkuttelevuutta.
Hän haluaa myös vakinaistaa 500 euron suojaosuuden pysyväksi.
– Kun hallitus neuvottelee keväällä työllisyystoimien jatkoaskeleista, tulisi suojaosan nostaminen pysyvästi 500 euroon ottaa mukaan keinovalikoimaan, sanoo Pekonen.
Hallitus on päättänyt korottaa työttömyysturvan suojaosaa 500 euroon ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka.
– Sain sen ilokseni juuri esittää eduskunnalle, toteaa Pekonen.
lehti 