Kuubassa on koulutettuja lääkäreitä ehkä eniten maailmassa, 8–9 tuhatta asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku on reilut kolme. Lääkärit eivät voi työskennellä omaan laskuunsa, vaan he ovat valtion työntekijöitä.
Ensimmäinen kuubalainen lääkäriprikaati lähetettiin jo vuonna 1963 Algeriaan. Sen jälkeen ainakin 400 000 kuubalaista lääkäriä on auttanut miljoonia sairaita usein Afrikan tai Latinalaisen Amerikan pahimmissa slummeissa, muutamassa Euroopankin maassa.
Pelkästään Brasiliassa on tällä vuosituhannella työskennellyt tuhansia kuubalaislääkäreitä. Tuo yhteistyö päättyi, kun Brasilian oikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro heikensi lääkärien ehtoja siinä määrin, että Kuuba veti 8 000 lääkäriään pois Brasiliasta, juuri ennen kuin koronapandemia iski.
Emeritusprofessori Samuel Farberin mukaan lääkärien tuomat valuuttatulot ovat kasvaneet Kuuban tärkeimmäksi tulolähteeksi.
Solidaarisuutta vai bisnestä?
Viime kuukausien aikana Kuuba on lähettänyt lääkäreitä kymmeniin koronasta kärsiviin maihin. Köyhimmät maat saavat palvelut ilmaiseksi, muut joutuvat maksamaan niistä. Emeritusprofessori Samuel Farberin mukaan lääkärien tuomat valuuttatulot ovat kasvaneet Kuuban tärkeimmäksi tulonlähteeksi.
Lääkärien viennissä on edelleen aimo annos Kuuban vallankumouksesta periytyvää solidaarisuusajattelua, joka on maailmassa käynyt melko harvinaiseksi. Mutta ajan oloon – ja erityisesti Raúl Castron aikana – siitä on tullut myös bisnestä.
Lääkärit itse saavat palkkaa maasta riippuen 10–25 prosenttia siitä, mitä heidän palveluistaan maksetaan, ja loppu jää Kuuban valtiolle valuuttatulona. Esimerkiksi Brasilian-keikalla lääkäri sai vajaat tuhat dollaria kuussa käteen, kun lääkärin kuukausipalkka Kuubassa on siinä 80 dollaria.
41-vuotias kuubalaislääkäri Venezuelan pääkaupungista Caracasista kertoo puhelinhaastattelussa, että hän on lähtenyt vapaaehtoisesti matkaan jo toiselle komennukselle. Syy on yksinkertainen: hänet on koulutettu auttamaan ihmisiä.
Hän ei halua kertoa nimeään, koska kuubalaislääkärit ovat tällä hetkellä niin arkaluontoinen keskustelunaihe, eikä hän halua olla mukana työnsä politisoimisessa.
Venezuelan surkeat olosuhteet saavat lääkärin kuitenkin valittamaan: ”Työ on vaarallista keskellä koronaepidemiaa, kun suojavälineitä ei ole. Rahat eivät tahdo riittää elämiseen laukkaavan inflaation oloissa, ravinto on huonoa, ja työpäivät voivat venyä hyvin pitkiksi. Väkivalta uhkaa kaiken aikaa köyhyyden keskellä.”
Hän sanoo, että jopa Kuubassa olosuhteet ovat tällä hetkellä paremmat kuin Venezuelassa.
Ulkomaille lähteviä lääkäreitä sitovat monenmoiset tiukat rajoitukset: passi on annettava pois, jos loikkaa, ei voi palata Kuubaan kahdeksaan vuoteen, ja perhe on jätettävä Kuubaan.
Toisaalta kotimaata huomattavasti korkeampi palkka sekä kohdemaasta löytyvät kulutustavarat houkuttelevat monia lääkäreitä lähtemään kaukomaille.
Trump Kuuban lääkäreitä vastaan
Presidentti Donald Trump ilmeisesti oivalsi lääkäriprikaatien suuren merkityksen Kuuban taloudelle, sillä hän otti ne silmätikuikseen. Yhdysvaltojen ulkoministeriö julkaisi viime kesänä raportin ihmiskaupasta. Sen kolmella Kuubaa käsittelevällä sivulla kerrotaan, että Kuuban lääkäriohjelma on lääkärien häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, jopa ”pakkotyötä ja ihmiskauppaa”.
Raportti tuomitsee kansainvälisten terveysjärjestöjen yhteistyön Kuuban lääkäriohjelman kanssa ja uhkailee maita, jotka ovat käyttäneet kuubalaislääkärien palveluita. Raportti ilmestyi samaan aikaan, kun kuubalaiset taistelivat koronavirusta vastaan kurjissa slummeissa ympäri maailman.
Viime kuukausina myös eräät ihmisoikeusjärjestöt kuten Human Rights Watch ovat syyttäneet Kuubaa lääkärien hyväksikäytöstä ja ”orwellimaisista” työoloista.
Mutta kaikki eivät jaa tätä käsitystä. Joukko maailman tunnetuimpia älykköjä on esittänyt kuubalaisille lääkäreille Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 2021.
Kampanjan vetäjiin kuuluva kielitieteilijä ja aktivisti Noam Chomsky perustelee kantaa sillä, että ”Kuuba on ainoa maa, joka on osoittanut todellista kansainvälisyyttä koronapandemian aikana”.
LÄHTEET: BBC, Cubanobel.org, El Clarín, DW, Farber Samuel, The Guardian, Gobierno cubano, Granma, Halinen Antti: Kuubalainen Kuuba (2007), Halinen Antti: Kuuba 2020, HRW, New Politics, Reuters, El País, US Department of State, WHO.
lehti 