Joe Biden astuu virkaansa Yhdysvaltain 46. presidenttinä keskiviikkona klo 12. Hän pystyy heti ensimmäisenä päivänä kumoamaan lukuisia Donald Trumpin päätöksiä pelkällä allekirjoituksellaan.
Biden on luvannut heti lähettää kansainväliselle ilmastopaneelille IPCC:lle kirjeen, jossa hän ilmoittaa Yhdysvaltojen liittyvän takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Kuukauden odotusajan jälkeen liittyminen astuu voimaan.
Toinen kirje lähtee Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, jonka jäseneksi Yhdysvallat myös palaa.
Nämä ovat kauaskantoisia toimia, mutta Biden joutuu myös kiireellä siivoamaan Trumpin pahimpia jälkiä.
Ennen kaikkea kysymys on katastrofaaliseksi paisuneesta koronaepidemiasta. Biden aikoo määrätä maskipakon kaikkialle, minne liittovaltion toimivalta yltää. Työnantajia velvoitetaan suojelemaan tartunnalle alttiissa ammateissa työskenteleviä.
Biden ryhtyy heti kumoamaan Trumpin hallinnon niin sanottuja keskiyön asetuksia. Nämä ovat hallinnollisia määräyksiä, joita kautensa päättävän presidentin hallinto antaa vaalien ja seuraavan presidentin virkaanastumisen välisenä aikana.
Osan pystyy uusi presidentti heti kumoamaan, osa vaatii mutkikkaamman prosessin. Trumpin hallinto on loppuviikkoinaan erityisesti tehtaillut ympäristönsuojelua torpedoivia määräyksiä.
Öljyn ja kaasun tuotannon metaanipäästöille on tulossa ”aggressiiviset” rajat, polttoainetehokkuudelle tiukat normit ja liittovaltion suojelualueet palautetaan.
Enemmistö myös senaatissa
Biden on luvannut ensimmäisenä virkapäivänään korottaa yhtiöveron 28 prosenttiin Trumpin leikattua sen 21 prosenttiin. Korkein veroaste nousisi 37 prosentista 39,6 prosenttiin, ja yli 400 000 dollaria vuodessa ansaitseville tulisi lisävero.
Biden on luvannut heti antaa määräyksen, jolla lopetetaan siirtolaisperheiden hajottaminen Meksikon rajalla ja ryhdytään palauttamaan lapsia vanhemmilleen. Samoin Biden aikoo kumota Trumpin määräämän maahantulokiellon joidenkin muslimienemmistöisten maiden kansalaisille.
Georgian molempien senaattoripaikkojen meneminen tammikuun alussa demokraateille helpottaa huomattavasti Bidenin sadan päivän ohjelmaa ja koko ensimmäistä kautta ainakin marraskuun 2022 välivaaleihin saakka.
Senaatin voimasuhteet ovat nyt tasan 50–50, jolloin puhemiehenä toimivan varapresidentti Kamala Harrisin ääni ratkaisee. Näin Biden saa läpi nimitykset, jotka republikaanienemmistö olisi torjunut.
Aivan avointa valtakirjaa Biden ei saa, sillä joihinkin päätöksiin tarvitaan 60 senaattorin määräenemmistö. Eikä myöskään voi pitää automaattina, että jokainen demokraattisenaattori pysyy kelkassa kaikissa päätöksissä.
Ensimmäisen sadan päivän aikana Biden on luvannut käynnistää rikoslain kokonaisuudistuksen. Osana sitä aiotaan vähentää pakollisia minimivankeusrangaistuksia väkivallattomista rikoksista ja panostaa uusintarikollisuuden ehkäisyyn.
Biden on luvannut vastata Black Lives Matter -mielenosoitusten huoleen poliisin käytöksestä mustia kohtaan. Poliisin toimia valvomaan perustetaan valtakunnallinen elin, ja oikeusministeriö velvoitetaan selvittämään väärinkäytökset.
Sadan päivän ohjelma
Biden käynnistää 2 000 miljardin dollarin investoinnit uusiutuvaan energiaan ja ilmastotoimiin. Päämääränä on hiilineutraali Yhdysvallat vuoteen 2050 mennessä. Rahasta 40 prosenttia käytetään ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville yhteisöille.
Biden on luvannut järjestää kansainvälisen ilmastohuippukokouksen kevään aikana. Hänen mukaansa Yhdysvallat tulee ”johtamaan maailmaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”. Tällainen on aina hyvää myyntipuhetta amerikkalaisyleisölle.
Biden pyrkii luomaan viisi miljoonaa uutta työpaikkaa laajalla investointiohjelmalla. Kotimaista tuotantoa elvytetään 400 miljardin dollarin Made in America -ohjelmalla, ja tutkimukseen sekä tuotekehitykseen ohjataan 300 miljardia.
Trumpin asettamat rajoitukset ay-toiminnalle liittovaltion tehtävissä puretaan. Biden kannattaa 15 dollarin minimituntipalkkaa sekä 12 viikon palkallisia vanhempain- ja sairauslomia. Biden vastustaa kansanäänestyksessä hyväksyttyä Kalifornian mallia, jossa Uberin kaltaisten firmojen työntekijät luokitellaan yrittäjiksi.
Suurin osa Bidenin huomiosta menee väistämättä sisäpolitiikkaan. Ulkopolitiikassa hän aikoo korjata Yhdysvaltain välit Natoon, mikä sinetöitäisiin huippukokouksessa maaliskuussa.
Paluu Iranin ydinsopimukseen on mahdollinen.
Vasemmisto vaatii ohjelmaa taloudellisen eriarvoisuuden purkamiseksi.
Biden purkaa Trumpin niin sanotun suukapula-määräyksen, jolla kielletään Yhdysvaltoja rahoittamasta abortin hyväksyviä kansainvälisiä järjestöjä.
Biden aikoo käynnistää useita maahanmuuttoa koskevia uudistuksia, joiden tarkoitus on tuoda 11 miljoonalle paperittomalle siirtolaiselle mahdollisuus Yhdysvaltain kansalaisuuteen. Samoin on tarkoitus mahdollistaa niin sanottujen dreamereiden eli lapsena Yhdysvaltoihin tulleiden kansalaisuus.
Pettymyksiä vasemmistolle
Demokraattien vasemmistosiipi pitää monia edellä kerrotuista toimista oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä.
Vasemmisto vaatii, että Biden ryhtyy tosissaan purkamaan taloudellista eriarvoisuutta. Tämä olisi samalla paras lääke trumpilaista populismia vastaan, kuten esimerkiksi senaattori Bernie Sanders on sanonut.
Vasemmiston mielestä Bidenin pitäisi käynnistää laaja Green New Deal -ohjelma sekä tuoda julkinen terveydenhoito kaikkien ulottuville. Biden on luvannut palauttaa terveydenhoitoon rajoitetumman Obamacare-ohjelman.
Uudistusten etenemiseen vaikuttaa paljon se, minkälaisia henkilöitä valitaan niitä toteuttamaan. Biden on luvannut puuttua ”pyöröoveen”, jolla suuryhtiöistä siirrytään hallinnon keskeisiin tehtäviin.
Sekä ennen hallintoon tuloa että sieltä lähdettyä voimaan astuisi kahden vuoden karenssiaika. Lisäksi kaikilta hallinnon jäseniltä vaadittaisiin ”eettinen sitoumus”.
Vaikka Biden on ottanut nimityksissään hyvin huomioon Yhdysvaltain väestökirjon ja sukupuolten tasa-arvon, ovat monet Bidenin nimityksistä olleet pettymyksiä vasemmistosiivelle. Esimerkiksi puolustusministeriksi hän on valinnut evp-kenraali Lloyd Austinin, joka tulee suoraan pyöröovesta eli aseyhtiö Raytheonin hallituksen jäsenen paikalta.
Vasemmistoa miellyttäviä poikkeuksia ovat tuleva terveysministeri Xavier Becerra ja tuleva sisäministeri Deb Haaland, josta tulee ensimmäinen alkuperäiskansaan kuuluva ministeri Yhdysvaltain 245-vuotisen historian aikana. Sisäministerillä on Yhdysvalloissa iso rooli ympäristönsuojelussa.
lehti 