Rajojen sulkeminen ei estä koronan leviämistä rakennuksilla

Kaikilla työpaikoilla koronarajoitusten noudattaminen ei ole mahdollista, näin on esimerkiksi useimmilla rakennustyömailla.

– Meillä on käytössä käsidesiä ja maskipakko ja siivoojat siivoavat vessoja ja lattioita minkä ehtivät. Mutta tässä meidänkin työmaalla, kun parisataa äijää vaihtaa yhtä aikaa vaatetta ahtaassa sosiaalitilassa, niin onhan siinä aika tiivis tunnelma, kertoo teollisuusmaalari Heikki Strömberg.

Strömbergin työmaa Siltasaarenkadulla Helsingin keskustassa oli joulun aikaan kaksi viikkoa kiinni koronatapausten vuoksi, sinä aikana paikka muun muassa desinfioitiin.

Työmaan pitää kuitenkin valmistua sopimuksen mukaisesti, joten menetetty aika on otettava kiinni. Tästä johtuen samassa tilassa on normaalia enemmän työntekijöitä.

– Putkityöt, sähkötyöt ja maalarit ovat kaikki yhtä aikaa paikalla ja on kova kiire, siinä on mahdotonta pitää turvavälejä.

Korona ei pelota Strömbergiä itseään, mutta hän on huolissaan vanhemmista työntekijöistä.

– Meilläkin on täällä vanhoja ukkoja työmaalla, nehän tässä enemmän ovat riskialttiina. Nyt täällä on HUS käynyt meidät testaamassa, eikä taida tällä hetkellä taida koronaa olla, kun työmaa on auki.

Koronaryppäät

Rakennustyömailla ilmenneet koronavirusryppäät ovat aiheuttaneet huolta ja keskustelua pitkin syksyä ja talvea. Osasyynä viruksen leviämiseen on pidetty ulkomaista työvoimaa. Työmailla työskentelee ihmisiä muun muassa Romaniasta, Liettuasta, Latviasta, Ukrainasta, Puolasta ja Venäjältä. Näissä kaikissa maissa koronatilanne on Suomea pahempi.

Suomen rajat työmatkaliikenteeltä on suljettu 25. helmikuuta asti, tällä pyritään vähentämään tartuntoja.

Turvavälejä on teollisuusmaalari Heikki Strömbergin mukaan mahdotonta pitää kun putkimiehet, sähkömiehet ja maalarit ovat yhtä aikaa paikalla ja kiire on kova. Kuva: Antti Yrjönen

Osa reissumiesten tartunnoista selittyykin kotimaissa vietetyillä viikonlopuilla, mutta iso rooli on myös työvoiman majoittamisella. Työmiehiä asutetaan tiiviisti pienissä tiloissa ja heitä on ripoteltu useille eri työmaille.

– Terveyden kannalta rajojen sulkeminen on varmaan hyvä juttu, mutta pitää myös ymmärtää niitä kavereita, jotka ovat täällä eivätkä pääse kotiin perheidensä luokse, Strömberg sanoo.

–Veikkaisin, että suurempi osa jää tänne kuin lähtee kotiin. Raha tässä ratkaisee eikä terveys.

Suurin ongelma vierastyövoiman majoitus

Strömbergin mukaan suurin ongelma syntyy vierastyövoiman majoituksessa.

– He asuvat todella tiiviisti, olen kuullut, että pienessä kaksiossa saattaa majoittua kaksitoista äijää vieri vieressä. Siellä, kun monta kaveria pärskii toistensa päälle, niin eikö lopputulos ole aika selvä. Tämä majoitusongelma on nimenomaan se mihin pitäisi puuttua. Härskeintä on, että työnantaja vielä rokottaa palkasta kuukausivuokran, kun he asuvat niissä pienissä kimppakämpissään.

– Minun nähdäkseni ratkaisu olisi sellainen, että valtio maksaisi avustusta yrityksille siltä ajalta, kun kaverit on kotona estyneinä tulemasta duuniin, kun eivät he siellä kotimaassaan minkäänlaista korvausta tai elinkeinoa saa.

Rakennusliitosta vahvistetaan ulkomaisen työvoiman majoitusongelmat. Olympiastadionin työntekijöiden majoittaminen rottia kuhisevaan hökkelikylään on hyvin muistissa. Reissumiehiä majoitetaan myös käytöstä poistettuihin liiketiloihin, varastohalleihin ja autotalleihin. Karanteeniin jääminen asumispaikassa, jossa ei välttämättä ole edes juoksevaa vettä, on mahdottomuus.

Strömberg toivoo, että työmaille tulisi kaikille pakolliset koronatestit, jotta työskentely olisi turvallista. Työmaalla korona ei kuitenkaan ole kiristänyt välejä.

– Hyvin tullaan toimeen eikä syyllistetä toisia, varmasti he pelkäävät tautia yhtä paljon kuin me muutkin, samanlaisia ihmisiähän tässä kuitenkin ollaan.