Anni Ahlakorpi vastaa puhelimeen päivän oppituntien lomassa. Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen opettaa nyt saamenkielistä 5–6-luokkaa ja pitää tunteja yläkoululaisille.
Hän vaikuttaa myös vasemmistoliiton puoluevaltuustossa ja toimi Vasemmistonuorten puheenjohtajana vuosina 2015–17.
– Rajakauppa ja matkailu ovat poronhoidon ohella tärkeimpiä elinkeinojamme, joten korona näkyy täällä monella tavalla ja tasolla. Moni käy töissä Norjan puolella ja rajan takana on perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Tässä on sekä henkilökohtainen taso että ekonominen taso, Ahlakorpi kertoo.
On todennäköisempää, että korona tulisi meille Etelä-Suomesta kuin Norjasta.
Hän on hyvillään siitä, miten ketterästi Utsjoella on kuitenkin sopeuduttu jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin siinä, miten kriisiä on hoidettu ja miten sen kanssa on pärjätty.
Omasta työstään hän kertoo esimerkin, miten koronakriisin alkaessa oli hyvää tuuriakin matkassa. Viime keväänä vt. sivistysjohtajan tehtävää hoitaneen Eila Tapiolan edellinen työpaikka oli etäopetushankkeessa, joten etäopetukseen oli olemassa osaamista ja valmiudet heti.
– Koulun puolesta pystyimme tarjoamaan laitteet ja nettiyhteydet kaikille oppilaille, kuntapäättäjä iloitsee.
Yhteisopetuksen järjestäminen norjalaisen kumppanikoulun kanssa on sen sijaan ollut jäissä keväästä asti.
”Konkurssi tarkoittaa,
että palvelua ei sitten enää ole”
Kauppa on Utsjoen merkittävin elinkeino, ja siitä ylivoimaisesti suurin osa käydään rajan yli.
Esimerkiksi autokorjaamon asiakkaista pääosa tulee Norjan puolelta, ja koronan vuoksi korjaamo on menettänyt 90 prosenttia asiakkaistaan.
– Jos meillä yritys menee konkurssiin, se tarkoittaa, että sitten sitä palvelua ei enää ole. Lähin autokorjaamo voi olla sadan kilometrin päässä, Ahlakorpi antaa perspektiiviä tiheämmin asuttujen alueiden asukkaille.
Kauppiaat ovat joutuneet lomauttamaan henkilökuntaansa, vaikka Ahlakorven tuntuman mukaan ne ovat pyrkineet välttämään sitä viimeiseen asti. Kauppiaiden on vaikea tehdä tilauksia, sillä menekki riippuu siitä, onko raja auki vai ei, ja aukiolo vaihtelee.
– Tautitilanne on rajan toisella puolella maltillinen, joten on todennäköisempää, että korona tulisi meille Etelä-Suomesta kuin Norjasta, Ahlakorpi huomauttaa.
Utsjoella talvimatkailun osuus on toistaiseksi ollut vähäinen. Se alkoi saada parempaa jalansijaa viime vuosina, mutta on nyt lähes täysin loppunut ja suomalaisten turistien varassa. Kotimaan kävijät eivät riitä lovea paikkaamaan, ja sekin arveluttaa, kuinka viisasta nyt on edes matkailla.
Miten käy
koulukeskusten?
Anni Ahlakorpi miettii, pitäisikö ministerit kutsua paikan päälle tutustumaan siihen, mitä koronan vaikutukset elinkeinoihin ovat olleet ja mitä kriisi oikeasti tarkoittaa pohjoisen kunnassa.
Pandemia on pakottanut Utsjoen kuntapäättäjät ja viranhaltijat tarkastelemaan koko elinkeinorakennetta ja sen kriisinkestävyyttä.
Ahlakorpi huokaa, että onneksi kunta ei ole yhden kortin varassa. Elinkeinoelämän kantavia voimia ovat rajakauppa, matkailu ja luontaiselinkeinot, ja koska kriisi on iskenyt niistä nyt kahteen, on tilanne haastava.
– Näkisin, että pääelinkeinot ovat jatkossakin samat. Ei voi lähteä satsaamaan pelkästään näistä johonkin, ja toisaalta esimerkiksi kaivostoiminta ei tänne kuulu, vaikka se kriisinkestävämpää olisikin.
Miten noin 1 200 asukkaan kunta toipuu tilanteesta?
– Koronakriisissä on paljon sellaista, mikä ei ole meidän käsissämme, mutta on laiha lohtu, että emme ole pulassa yksin. Olemme investoineet kolmen uuden koulukeskuksen rakentamiseen – miten niistä selvitään? Vielä on epäselvää, mitä valtion tuki loppujen lopuksi tarkoittaa. Jännityksellä odotamme, millaisia lopulliset seuraukset ovat.
Rajan sulkeminen
tuntuu kohtuuttomalta
Uusia tiukennuksia astui Suomen rajoilla voimaan 27. tammikuuta, jolloin hallitus poisti muun muassa rajayhteisöjen rajan ylittämistä koskevat erivapaudet. Hallituksen mukaan tämä koskee muita kuin Suomen kansalaisia.
Anni Ahlakorpi on tilanteesta ymmällään, sillä viestintä siitä, kuka saa ylittää rajan ja millä ehdoilla, on ollut koko ajan sekavaa. Hän on tulkinnut niin, että Norjaan ei ole nyt asiaa. Norja sulki oman rajansa jo alkuvuodesta.
Uusista, ainakin kuukauden kestävistä rajoitteista tiedotettiin perjantaina 22. tammikuuta, joten käytännössä kauppiailla oli muutama päivä aikaa tehdä kuukauden tili.
Ahlakorpi muistuttaa, kuinka iso alue Lappi on. Jos koko Lappi muuttuu koronakartalla punaiseksi eli siirtyy epidemian leviämisvaiheeseen, se ei ole koko totuus. Esimerkiksi Ruotsin vastaisella länsirajalla eletään aivan eri maailmassa kuin kaikkein pohjoisimmassa Suomessa.
– Tämä ärsyttää ja tuntuu kohtuuttomalta. On käsittämätöntä, ettei nähdä eroa eikä voida tehdä poikkeuksia. Rajan sulkemisen seuraukset ovat täällä valtavat. Alkaisin jo kaivata konkreettisia ehdotuksia, miten me tästä selviämme. Jos käytännöt eivät voi olla erilaiset, mitä tukia saadaan, Ahlakorpi kysyy.
Yritysten taloudellinen puskuri vaihtelee, joten on vaikea ennakoida, missä tulee seinä vastaan. Tilanne on kohtuuttoman tukala jo nyt.
– Toivottavasti ei tule isoa konkurssiaaltoa.
uutiskirje 