Kymenlaaksossa on hyvä tuntuma siitä, mitä tapahtuu siirrettäessä sosiaali- ja terveyspalvelut yhden järjestäjän vastuulle. Kaikki sote-palvelut ja 6 000 kuntien ja kuntayhtymän työntekijää siirrettiin saman katon alle vuonna 2019 Kymsoten aloittaessa.
Kymsotessakin tapahtuu vielä muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistuksen myötä. Nyt kunnilta tuleva rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Myöhemmin – ei kuitenkaan vielä tällä hallituskaudella – hyvinvointialueille on tulossa myös verotusoikeus.
Myös päättäjät muuttuvat, kun vaaleilla valittavat hyvinvointialueiden päättäjät ovat vastuussa sote-palveluista eivätkä kuntayhtymien päättäjät kuten nykyisin.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Kymsoten JHL:n pääluottamusmies Mika Byman sanookin, että monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, etteivät he enää voikaan vaikuttaa asioihin. Sote-palveluista päättääkin Kymsote.
– Demokratian toteutuminen paranee hyvinvointialueilla, kun päättäjät valitaan suoraan vaaleilla, toteaa Byman.
Hallituksen tavoitteena on saada sote-laki voimaan heinäkuun alussa. Huhtikuussa valittavilla valtuutetuilla sote-palvelujen uudelleenjärjestelyt alkavat jo syyskuussa, jos hallituksen aikataulu pitää.
Tuolloin käynnistyy hyvinvointialueiden toimintaa valmistelevien väliaikaisten valmistelutoimielinten työ. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnista hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen arvioi aikataulun olevan kunnianhimoinen ottaen huomioon sote-uudistuksen pitkään jatkuneen valmistelun.
– Vielä on arvoitus, miten rankkaa ideologispohjaista jarrutusta sote-uudistuksen käytännön valmistelu alueilla vielä kohtaa, hän toteaa.
Karikoita on edessä
ilman hyvää valmistelua
Sote-palvelujen siirtäminen hyvinvointialueille vaatii hartiavoimin työtä, sillä siirto koskee suurta joukkoa kuntien työntekijöitä.
Hyvinvointialueille siirrettävien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee arviolta 212 520 henkilöä.
Heistä noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä siirtyy liikkeenluovutuksella eli vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueille.
Ruokahuollosta, siivouksesta ja muista tukipalveluista siirtyvät hyvinvointialueille ne työntekijät, joiden työtehtävistä on puolet sote-palveluissa.
Byman kuvaa Kymsoten aloituksen jälkeen vastaan tulleita karikoita. Kaikki työntekijät eivät tienneet, missä he tekevät työtään tai mistä kukin esimies vastaa. Myös toimintakulttuurit ovat vaihdelleet.
– Jonkin aikaa selviteltiin, kuka mistäkin vastaa, ja siinä kannattaa olla tarkkana, varoittaa Byman.
Myös osa työpisteistä on vaihtunut pikkuhiljaa Kymenlaaksossa tehdyn palvelu- ja kiinteistökartoituksen myötä. Bymanin mukaan kartoitus olisi voitu tehdä aiemminkin.
Kymsoteen siirtyi 6 000 työntekijää kuudesta kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä. Siirto ei ole mennyt aivan kitkatta, sillä työntekijöiden tyytymättömyydestä on keskusteltu julkisuudessakin.
– Aika karua kieltä työntekijät ovat kertoneet tyytymättömyydestään. Yksi syy on se, ettei valmistelua viety loppuun saakka ennen Kymsoten perustamista, sanoo Byman.
Palkkojen harmonisoinnin
hintalappu ei vielä tiedossa
Palkkaharmonisointi keskustelutti jo Sipilän hallituksen yrittäessä uudistaa sote-palveluja. Asara-Laaksonen muistuttaa, että KT Kuntatyönantajat piti palkkaharmonisointia melkoisena peikkona.
Työnantaja esitti edellisen hallituksen aikana, että sote-uudistuksen yhteydessä pitäisi jopa säätää lailla, ettei työntekijöille tarvitsisi maksaa samasta työstä samaa palkkaa.
– Oikeudellisesta näkökulmastahan vaatimus on jo perustuslainkin vastainen. Palkkaharmonisoinnin hintaa on kauhisteltu, mutta sille ei pystytä laskemaan hintaa. Vielä ei tiedetä siirtyvien työntekijöiden todellista määrää, kenen palvelukseen työntekijät siirtyvät, ja keillä on vastaavat ja yhtä vaativat työtehtävät.
Kymsotessa palkkaharmonisointi on vireillä, mutta viivästynyt. Bymanin mukaan pohjaksi tehdään työn vaativuuden arviointia.
– Pidemmän päälle voi rassata työyhteisöä, kun kaveri saa enemmän palkkaa samasta työstä, hän toteaa.
Asara-Laaksosen mukaan palkkaharmonisoinnin kustannuksista voi varmasti sanoa, että se tulee maksamaan. Maakuntauudistuksen valmistelussa esitetty arvio oli noin 700 miljoonaa euroa.
– Palkkaharmonisaatio on välttämätön, ja uudistukseen sitoutunut henkilöstö on myös uudistuksen onnistumisen edellytys, ja se tulisi toteuttaa noin kahden vuoden kuluessa, muistuttaa Asara-Laaksonen.
Palkka-avoimuus
lisää luottamusta
Palkkaeroja voi olla eri hyvinvointialueiden välillä sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun muita alueita korkeamman kustannustason vuoksi.
Perustaso määräytyy työehtosopimuksin, jotka sovitaan työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa Kuntatyönantajien ja liittojen kesken.
– Palkkojen tulee olla tiedossa koko työyhteisössä, sanoo Asara-Laaksonen korostaen palkka-avoimuuden merkitystä.
Sekä Asara-Laaksonen että Byman varoittavat joutumasta Eksoten kaltaiseen tilanteeseen, jossa palkkaharmonisointi epäonnistui pahasti tulehduttaen työnantajien ja työntekijöiden välejä.
– Valtion on taattava palkkaharmonisointiin rahoitus, jotta uudistus saadaan vietyä maaliin, eikä kokonaisuutta jouduta viemään esimerkiksi oikeuteen, sanoo Asara-Laaksonen.
Kymsotessa jouduttuiin yt-neuvotteluihin heti perustamisen jälkeen ja uudestaan viime vuoden kesällä, jolloin säästöjä haettiin lomautuksin ja muilla järjestelyillä. Irtisanomisia vuoden 2019 tapaan ei tehty.
Bymanin mukaan yt-neuvottelut olisivat voineet olla edessä heikon kuntatalouden vuoksi myös ilman Kymsoteen siirtymistä. Kymsoten perustamisella varmistettiin sote-palvelujen säilyminen julkisina palveluina.
Kouvolassa oli halua perustaa yhteisyritys yksityisen yrityksen kanssa. Näinhän on toimittu sekä Länsi-Pohjassa että Päijät-Hämeessä, missä sote-palvelut ovat siirtyneet yhteisyritykselle.
– Kymsoten perustamisella turvattiin vahvat julkiset palvelut. Kehotan ympäri Suomea valmistautumaan näihin karikoihin, huomauttaa Byman.
Palvelut keskittyvät
ainakin jossain määrin
Sote-uudistuksen myötä myös palveluverkko muuttuu, kun hyvinvointialueella arvioidaan kustannustehokkainta palvelujen tuottamista. Hallitus ei ole asettanut edellisen hallituksen tapaan säästötavoitetta, mutta hyvinvointialueilla etsitään säästöjä muun muassa palveluja keskittämällä.
Byman pitää valitettavana, että valtakunnallisessakin keskustelussa esiin noussut pelko reuna-alueiden sote-palvelujen heikkenemisestä on Kymenlaaksossa arkipäivää.
Muun muassa Kouvolan pohjoispuolella oleva Jaalan palvelukeskus on ollut lopettamisuhan alla. Vanhusten hoivapalveluja pyritään keventämään ja hoivaa siirtämään kotiin ja käyttämään digipalveluja.
– Aika myllerrystä tämä aika on ollut, mikä vaikuttaa suoraan työntekijöiden tyytyväisyyteen. Monissa työpisteissä ei ole riittävästi työntekijöitä. Sairaanhoitajista, lähihoitajista ja lääkäreistä on pulaa, kuvaa Byman Kymsoten tilannetta.
Positiivistakin tapahtuu: Kouvolaan on valmistumassa uusi sairaala Ratamokeskus vuoden loppuun mennessä, ja Kymenlaakson keskussairaalan mittava laajennus- ja peruskorjaushanke etenee Kotkassa.
uutiskirje 
