Oikeusministeriö on saanut kuulla kunniansa kuntavaalien siirtämisestä kesäkuulle. Odotetusti vaalien siirtämistä vastustaneet perussuomalaiset ovat antaneet kitkerimpiä kommentteja. Yllättäen puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ollut huolissaan demokratian toimivuudesta.
Halla-aho on epäillyt oikeusministeriön ja virkamiesten kykyä vaalien järjestelyjen ja vaalit turvaavien lakimuutosten tekemiseen. Hän väitti virheellisesti, että muissa länsimaissa vaalit on pystytty järjestämään. Osa maista on järjestänyt, mutta osa on siirtänyt vaaleja.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) totesi lauantaina tiedotustilaisuudessaan, että Suomessa arvio kuntavaalien siirtämisestä tehdään paikallisista lähtökohdista. Tiedottaminen vaalien siirtoperusteista ei mennyt aivan putkeen.
Aktivointi äänestämään olisi ollut ristiriidassa, jos muutoin olisi päädytty rajoittamaan liikkumista.
Ensi kuulemalta Henrikssonin esittämät huhtikuun laskennalliset tartuntaluvut kuulostivat hyytäviltä. Koronaepidemiaa seuranneelle oli kuitenkin selvää, että luvut olivat laskennallisia eikä niissä oltu huomioitu rajoitustoimien vaikuttavuutta. Myös rokotukset vaikuttavat tartuntoja hillitsevästi.
Kuntavaalien siirtäminen ei perustunut lukuihin, vaan kokonaisarvioon. Oikeusministeriössä on korostettu, että lähtökohtana on ollut terveysturvallisuus. Teknisesti vaalit olisivat kunnilta onnistuneet. Kuntia on ohjeistettu päinvastoin kuin Halla-aho on julkisuudessa epäillyt.
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen totesi (HS 8.3.) THL:n mallinnuksen olevan ”ihan matematiikkaa, eli mukana ei ole politiikkaa tai kauhuskenaarioita”. Halla-aho kehotti pistämään mieleen arvioidut luvut. Hänenkin kannattaa muistaa, että kyse luvuissa on mallinnuksesta.
Vaaleja on valmisteltu virkavastuulla oikeusministeriössä. Poliittinen vastuu on Henrikssonilla, mutta myös koko hallitus kantaa poliittisen vastuun vaalien siirtämisestä. Puoluesihteerityöryhmä on toiminut kanavana kaikkiin eduskuntapuolueisiin.
Vaalien valmistelussa on turvattu parlamentaarinen osallistuminen juuri puoluesihteerityöryhmän kautta. Oikeusministeriössä aiotaan käydä koko prosessi läpi vaalien jälkeen.
Perussuomalaisten irtautuminen muusta puoluerintamasta on poliittinen välistäveto. Puolue luo asiassa kuin asiassa omaa agendaansa. Demokratiasta on syytä olla huolissaan, mutta suurempi uhka demokratialle ovat maalittaminen ja vihapuhe, joissa puolueen kansanedustajatkin ovat profiloituneet.
Suomalainen demokratia kestää paremmin kuntavaalien siirtämisen kahdella kuukaudella kuin vihapuheet. Kuntavaaliehdokkaita on osin ollut vaikea saada, koska ihmiset eivät halua joutua vihapuheiden ja maalittamisen kohteeksi.
Henkinen ilmapiiri vaalien järjestämiselle huhtikuussa ei olisi ollut paras mahdollinen. Mahdolliset liikkumisrajoitukset olisivat käytännössä hankaloittaneet osallistumista. Aktivointi äänestämään olisi ristiriidassa, jos muutoin olisi päädytty rajoittamaan liikkumista.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta piti Ylen Ykkösaamun haastattelussa viime lauantaina yksiselitteisesti huhtikuuta parempana ajankohtana kesäkuuta. Myös vuodenajan vaihtelu helpottanee koronatilannetta yhdessä rajoitusten ja rokotusten kanssa.
Toiveita on, että myös tavanomainen kampanjointi onnistuisi loppusuoralla ennen vaaleja. Pitkään jatkuneessa kuntavaalikeskustelussa plussan puolelle kääntyy vaaleihin kohdistunut huomio. Kenellekään suomalaiselle ei pitäisi olla epäselvää, että kuntavaalit ovat tulossa.
Koronasta johtuen tavanomainen kampanjointi on ollut mahdotonta. Kaikki suomalaiset eivät ole kuitenkaan somekanavilla. Nyt valtakunnallinen julkisuus on nostanut kuntavaalien merkitystä. Toivottavasti se näkyy myös äänestysaktiivisuudessa ja äänestysinto nousee reippaasti yli 60 prosentin.
lehti 