Pettymys. Se oli vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin päällimmäinen tunne EU:n ilmastolaista, josta päästiin ratkaisuun viime viikolla. Lakiin kirjattu vuoden 2030 päästövähennystavoite ei ole hänen mielestään riittävä. EU on nyt sitoutunut 55 prosentin nettotavoitteeseen.
– Netto tarkoittaa sitä, että päästöistä vähennetään nielujen osuus. Tällainen laskentatapa heikentää tavoitetta, Modig sanoo.
Tutkimustiedon mukaan todellisen päästövähennystavoitteen pitäisi olla vähintään 67 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin pysäyttämään puoleentoista asteeseen.
EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
– Kun vuoden 2030 tavoitetta ei asetettu riittävän kunnianhimoiselle tasolle, löydämme itsemme vuonna 2040 tilanteesta, jossa olemme jääneet pahasti jälkeen hiilineutraaliuden tavoitteesta, Modig sanoo.
– Se tarkoittaa, että 2040 on tehtävä voimakkaita ja nopeita korjausliikkeitä. Se on kalliimpaa kaikille, ja se on vaikeaa poliittisesti. Ennen muuta se on epäreilua eurooppalaisia ihmisiä kohtaan.
Mahdollisuus, joka tyrittiin
Ilmastolaki ei ole ensimmäinen pettymys. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus etenee ilmaston kannalta huonoon suuntaan. Maataloustukien osuus on kolmasosa koko EU:n budjetista.
– Emme selviä ilmastohaasteesta, ilman että kaikki ovat mukana siinä. Tällä hetkellä maatalous ei osallistu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen siten kuin sen pitäisi, Modig sanoo.
Euroopan parlamentti äänesti maatalouspolitiikan uudistukseen viime syksynä.
– Ilmastotavoitteiden näkökulmasta lopputulos oli valtava pettymys. Parlamentti käytännössä heikensi komission jo heikkoa esitystä entisestään.
Yksi ongelma on esimerkiksi se, että maataloustukea tulee yhä tilan koon mukaan.
– Mitä isompi tila, sitä enemmän tukia, Modig yksinkertaistaa.
– Se ohjaa vain kasvattamaan tilan kokoa sen sijaan, että keskityttäisiin muuttamaan tuotantotapoja ilmastokestäviksi.
Suomessa maanviljelyä harrastetaan perhetiloilla.
– Euroopassa toimii agribisnes. Siellä isot yritykset tuottavat maataloustoimintaa. Tuet palvelevat niitä, hän sanoo.
– Mielestäni tukea pitäisi suurtilojen ja -yritysten sijaan ohjata enemmän pienille ja keskisuurille maatalousyrittäjille.
Enemmän kuin koskaan ennen
EU tekee nyt ilmaston hyväksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viljelemä viesti.
– Vastaan siihen aina, että totta, mutta se ei tarkoita, että tekee riittävästi. Jos olet tehnyt liian vähän aikaisemmin ja nyt teet vähän enemmän, ei se vielä kerro, että teet tarpeeksi, Modig toteaa.
Monet ilmastotoimet herättävät yhä vastustusta jäsenmaissa, varsinkin kun on aika siirtyä puheista tekoihin.
– EU-maat ovat keskenään hyvin erilaisia. Suomelle ei tee tuskaa EU:n tavoite olla hiilineutraali 2050, mehän olemme päättäneet olla hiilineutraali 2035. Mutta mukana on maita, joissa suurin osa asunnoista lämpenee kivihiilellä, ja alueita, joissa hiiliteollisuus on valtava työllistäjä. Miten saada nämä mukaan?
Tilanne ei kuitenkaan missään nimessä ole toivoton.
– Onhan jo se historiallinen ja merkittävä asia, että EU on nyt sitoutunut lainsäädännön tasolla olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
EU:n vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on valtava kokonaisuus, johon kuuluu ilmastolain lisäksi muun muassa biodiversiteettistrategia, pellolta pöytään -strategia ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa suurta ilmastolainsäädäntöpakettia ja uutta yritysvastuulainsäädäntöä.
– Green Dealin avulla pyritään varmistamaan se, että siirtymä kohti hiilineutraaliutta tapahtuu. Se on kokonaisuudessaan erinomainen avaus komissiolta ja myös yksi vasemmistoliiton viime eurovaalien tavoitteista, Modig sanoo.
– Olemassa on hyviä keinoja, joten nyt kunnianhimo on saatava kohdilleen.
Säätely kiristyy
Modig muistuttaa siitä, että ne tahot, jotka toimivat etujoukoissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ovat jatkossa voittajia. Kiina on lupaillut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, ja Yhdysvallat on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoden 2005 tasosta 2030 mennessä.
– Säätely tulee kiristymään ympäri maailman. Tulevaisuuden työpaikat ja voittajat ovat niissä maissa, jotka ovat muutoksen etunenässä.
Modig kehuu Suomessa tapahtunutta muutosta suhtautumisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Jos kymmenen vuotta sitten keskustelin elinkeinoelämän edustajien kanssa ilmastoasioista, niin jos eivät nauraneet minulle suoraan päin naamaa, niin ainakin selän takana, että täyttä utopiaa. Nyt me olemme samalla kartalla.
– Suomessa elinkeinoelämä on ymmärtänyt sen, että voittajia ovat ne, jotka ovat etunenässä ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen. Tämä on työpaikkojen säilymisen ja uusien luomisen kannalta myös aivan keskeistä. Täällä ajatellaan, että laittakaa vaan kunnianhimoiset tavoitteet, kunhan me tiedämme, mikä on sääntely-ympäristö tulevina vuosina.
Käsittämätön turve?
Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana luomassa uutta. Modig kuvailee päättömyyden huipuksi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon parin viikon takaista avointa kirjettä turpeen puolesta. Muualla EU:ssa Suomen turvetappelua pidetään käsittämättömänä.
– Siellä ihmetellään, miksi pidämme kiinni turpeen energiantuotannosta, vaikka se vaikeuttaa päästövähennystavoitteisiin pääsemistä ja tulee kaiken lisäksi kalliiksi, koska turpeen energiakäyttöä ei saa enää millään kannattavaksi.
Modig muistuttaa, että päästöt eivät ole ainoa turpeesta aiheutuva haitta.
– Turpeella on valtavat ympäristövaikutukset. Jos katsoo 50 vuotta vanhaa karttaa, jossa on eroteltu Suomen suot, ja vertaa sitä nykyhetkeen, ero on valtava. Maa, jonka nimi on Suo-mi, on tuhonnut suurimman osan soistaan ja tehnyt niistä puupeltoja.
Hän sanoo, että turve on yksi yksinkertaisimmista kysymyksistä ilmastopolitiikassa.
– Siitä saadaan Suomessa muutama prosentti energiasta, mutta se tuottaa yli 15 prosenttia päästöistä. Se työllistää suoraan 2 300 ihmistä. Niille ihmisille, jotka saavat toimeentulonsa turpeesta, pystytään räätälöimään tukitoimet elinkeinotoiminnan muokkaamiseen tai uudelleenkoulutukseen.
– Paljon vaikeampaa on ratkaista se, miten muuten siirrytään oikeudenmukaisesti hiilineutraaliin yhteiskuntaan. On löydettävä win win -tilanteita, jotka palvelevat sekä ilmastoa että ihmisiä.
Modig painottaa, että ihmisten syyllistäminen pitää lopettaa, koska vika on paljolti rakenteissa. Hän muistuttaa, että ilmastosiirtymä on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
– Se on vasemmistoliitolle aivan keskeinen asia. Ja tähän meidän päättäjien on tarjottava ratkaisuja.
Hän ottaa esimerkiksi autoilun.
– Useimmille helsinkiläisille voi sanoa, että sinulla on oman auton vaihtoehtona julkinen liikenne. Mutta ei Lapissa voi sanoa, että ota bussi. Eivätkä edes kaikki helsinkiläiset pärjää ilman autoa.
Yksi win win -ratkaisu on Modigin mielestä kiertotalous.
– Siihen on sekä EU:ssa että Suomessa tartuttu isosti ja siitä on yhteisymmärrys. Se on tällainen win win -juttu. Ympäristö voittaa, talous kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Tällaisia ratkaisuja pitää löytää lisää.
Metsien tilalle tuli puupeltoja
Turpeen energiantuotannon ohessa Modig pitää Suomen ilmastopolitiikan toisena ongelmakohtana yksipuolista metsätaloutta. Metsäpolitiikka on tänä vuonna tärkeä kysymys EU:ssa. Euroopan komissiolta odotetaan kesällä uutta metsästrategiaa, joka vastaisi paremmin ilmastotavoitteisiin.
– Yhä hoetaan pokkana, että Suomen metsätalous on kestävällä pohjalla, koska pidämme metsistämme hyvää huolta. Tilastot kuitenkin kertovat, että Suomen metsien luontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Kuka voi olla sitä mieltä, että metsätalous on kestävää, jos 76 prosenttia on uhanalaista? hän kysyy
– Suomea kiertäessä sen näkee. Luonnonvarainen metsä on tosi vähissä. Sen tilalla on puupeltoja, joilla on riviin istutettu yhden lajin puita.
”Biodiversiteetin on oltava kunnossa, että selviämme ilmastokriisistä”.
– Vasemmistoliitossa uskomme, että metsäteollisuutta voidaan tehdä vastuullisesti. Kyllä puuta voi korjata ja käyttää niin, että se on ilmastokestävää, mutta se tarkoittaa, ettei vedetä avohakkuuta vaan otetaan käyttöön jatkuvan korjaamisen periaate. Suomessa on osaamista siihen.
Hän painottaa metsien ja ylipäätään luonnon monimuotoisuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– On kylmää faktaa, että biodiversiteetin on oltava kunnossa, että selviämme ilmastokriisistä. Sen takia on selvää, että Suomen metsäteollisuudella on myös runsaasti kehitettävää. Meillä puhutaan vain hakkuumääristä ja hiilinielun koosta. Meidän hiilinielumme voi pysyä ennallaan, vaikka biodiversiteettimme katoaisi.
lehti 